Valssin pyörteissä

Viime aikoina olen pohtinut omia taitojani ohjata Mizziä agilityssa. Niin monta asiaa pitää ottaa huomioon, että radalla liikkuminen olisi molemmille sujuvaa ja turvallista. Ohjausten rytmittäminen ja oma sijoittuminen niin etten olisi koiran linjalla. Millainen ohjaustyyli olisi paras; valssi, persjättö, takanaleikkaus, saksalainen, in-in vai joku muu, millä koiran saisin sinne minne haluaisin sen menevän helposti.

Treeneissä on ollut radankohtia mihin olisi ollut hyvä tehdä valssi. No, olen ollut lähes joka kerta myöhässä, mikä vaikeutti Mizzin kääntymistä, kun hän ei tiennyt ajoissa, minne ollaan menossa. Rimatkin tippuivat. Riman tippuminen tai kolahtaminen oli merkki siitä, että olen myöhässä.

Pidin valssi-ohjausta itselleni vaikeana. En ollut ajoissa, rytmit menivät helposti sekaisin, kolmen vain viiden askeleen valssi? Silloin kun aloittelin Bobin kanssa agilitya, ei kukaan neuvonut tarkemmin missä kohtaa valssi pitäisi aloittaa, joten tavaksi tuli tehdä se vasta siivekkeen kohdalla tai usein taisin tehdä vasta siivekkeen jälkeen. Bobin kanssa oli aika haasteellista edetä agility radalla, koska hän ei oikein irronnut tekemään itsenäisesti esteitä ja minä olin silloin paljon hitaampi. Oli aika haastava yhtälö nopeahko, kiihkeä koira ja hidas ohjaaja. Koska Mizz liikkuu nopeasti ja irtoaa helposti esteille, halusin opetella valssi ohjauksen. Tavoitteena on oppia ilmaisemaan valssilla paremmin mille estelle ja mihin suuntaan ollaan menossa. Erityisesti jyrkemmissä käännökseen valssi olisi tarpeen. Tämä kun alkaa sujua onnistuisimme liikkumaan radalla vielä sujuvammin sekä turvallisemmin.

Onneksi minulla ja Mizzillä oli mahdollisuus opetella valssia Harrin ohjauksessa. Keskityimme treenikerralla vain siihen, että oppisin tekemään valssin oikea-aikaisesti. Alkuun keskityin askeliin ja välillä unohtui katsoa missä Mizz on, mutta tarkka kaveri kulki hienosti mukana, vaikka en aina muistanut sanoa esteen kohdalla käskyä. Silloin kun minä olin myöhässä, rima tippui. Tavoite oli, että viiden hyvän valssin jälkeen Mizz saa palkan. Ensimmäisellä kerralla pyörittiin valssia vähän pidempään, sitten nostettiin kriteeriä. Askeleet alkoi olla jotakuinkin kohdillaan niin pitää muistaa katsoa koiran suuntaan, koska tarkoitus on, että Mizz tulee ohjaukseen katseen puolelle. Lisäksi pitäisi opetella laskemaan käsivarret alemmaksi sekä vähentää ”huitomista”, koska olisi helpompi pitää oma liike tasapainossa ja ohjaaminen tarkentuisi. Käsien pitäminen rauhallisempana teetättää vielä töitä, mutta eiköhän tämäkin asia treenaamalla parane.

 

Treenien jälkeen oli hyvä fiilis! Valssi ei ollutkaan niin vaikea, turhaan olen sitä vältellyt. Harjoitusta ja toistoja aivan niin kuin muukin opetteleminen vaatii.

Innostuin valssista niin, että kävimme omatoimisesti treenaamassa valsseja jo muutaman päivän päästä Harrin pitämistä treenistä.

Tehtiin vielä pieni radanomainen treeni, missä mukana kepit, niistä Mizz tykkää tosi paljon.

Tälläisesta valssista minäkin tykkään, jos askeleet menevät sekaisin, voin käydä Ilomme Ohjaustekniikat valssi-kurssilta tarkistamassa askel merkit. Let’s waltz!

Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti