Puomipelon voittaminen

 

Juhannusviikolla meillä oli Mizzin kanssa kahdet agilitytreenit, molempina päivinä treeneissä onnistuttiin menemään puomi radan osana!!!  Ei ollut riemulla rajaa, kun Mizz meni vauhdilla puomin ja osui vielä kontakteille. Tämä agilityn kuningaseste, juoksupuomi, ei ole ollut meille mikään helppo ja vieläkin siinä on meillä paljon opeteltavaa.

Puomin suoritustavasta ei ollut mitään epäilystäkään, lähdimme opettelemaan juoksupuomia. Jotta Mizz tulisi tietoiseksi takajaloistaan, aloimme harjoitella peruuttamista taaksepäin, peruuttamista laatikkoon ja korokkeille jo pentuna. Viime keväänä kävimme pentuDobossa opettelemassa kehonhallintaa. Lisäksi kävimme takaosan tehotreenikurssin. Tämän vuoden alussa päätettiin aloittaa puomin harjoittelu. Tehtiin juoksemista targetille, tutustuttiin puomin ylösmenoramppiin ja siinä vaiheessa kävi ilmi, että tämä ei ole Mizzille helppoa, koska se jännitti niin paljon. Ensimmäisellä kerralla sain Mizzin etutassut rampille namien avulla, siitä lisäksi toinen takajalka ja hetken kuluttua koko koira rampille! Saimme kotiläksyksi käydä totuttelemassa puomin ramppia. Syötin nameja ja Mizz sai itse päättää mihinkä asti liikkuu. Toisella kerralla Mizz liikkui edelleen matalana ja jännittyneenä. Vähitellen ja kaikessa rauhassa saimme jännitystä vähemmäksi.

Mizz tykkää peruuttamisesta ihan mihin vain ja siksi varmaan peruuttaminen puomin kontaktille oli ilmeisesti mukavaa. Tätä hyödynsin puomin harjoittelussa, että saatiin mukavia kokemuksia esteestä.

Seuraava haaste tuli, kun olisi pitänyt kääntyä puomilla, että olisimme voineet harjoitella alas juoksemista sekä osumista takajaloilla kontaktille. Kun olisi pitänyt vain kääntyä puomilla vain juuri kontaktin yläpuolella, Mizz tuli alas eikä uskaltanut kääntyillä. Mitään ei haluttu tehdä pakottamalla, koska tavoitteena oli, että Mizz menisi puomille omasta tahdostaan. Helmikuun lopun treeneissä Harri neuvoi meille sosiaalisen palkan merkityksen ja miten sitä voidaan hyödyntää opettamisessa. Kehujen lisäksi otettiin lelu, koska namit eivät ole Mizzille se paras palkka. Mizz rakastaa lelulla leikkimistä, mikä auttoi tässä treenissä. Mizz ei halunnut kääntyillä rampilla niin lähdettiin opettelemaan koko puomi. Ensin lelu puoleen väliin ylösmeno ramppia ja lelun sai vain kävelemällä / juoksemalla puomia pitkin. Mizz yritti ottaa lelun ensin sivusta, mutta luopui, kun sanoin ”irti”. Vihdoin Mizz rohkaistui ja käveli varovasti hakemaan lelun ja sai palkaksi iloista sanallista kehua ja leikkimistä. Vähitellen lelua siirrettin puomin päälle ja sieltä alasmeno rampille. Matalalla puomilla teimme hyvä mielen treeniä.

Etenimme pikkuhiljaa harjoituksissa ja huhtikuussa mentiin korkea puomi, mutta vieläkään Mizz ei halunnut kääntyillä rampilla. Tässä meillä oli vielä lelu näkyvillä, mutta seuraavissa treeneissä laitettiin lelu sangon alle piiloon. Näin saimme Mizzin paremmin keskittymään osumista kontaktille ja lelun sai leikittäväksi, kun tuli osuma.

Lumien sulettua pystyttiin kotona harjoittelemaan rampilla kääntyilyä, mikä antoi lisää varmuutta. Lisäksi aloitimme Dogfit tunnit, missä harjoitellaan koiran kehonhallintaa erilaisilla tasapainotyynyillä, tasoilla ja tehdään syvälihaksia vahvistavia jumppaliikkeitä.

Kävimme 16.6.2019 retkeilemässä Tiilikkajärven luonnonpuistossa, missä Mizz liikkui vaivattomasti kapeillakin pitkospuilla. Yhdellä kaarisillalla Mizz ei millään meinannut lähteä kiipeämään siltaa ylös, mutta onneksi se voitti pelkonsa ja kiipesi sillalle.  Luulen, että pelon aiheutti osittain se, että ei nähnyt minne silta johtaa.

Tämän retken jälkeen Mizz meni puomin sellaisella vauhdilla ja ilman jännityksiä että en ollut uskoa silmiäni. Tehtiin rataa, missä puomin vieressä oli putki, ensimmäisellä kerralla ohjasin epätarkasti ja Mizz ampaisi putkeen hypyltä, mutta toisella kertaa olin ohjauksessani tarkempana ja sanoin vain selkeästi ”kiipee, kiipee”. Kun tajusin miten Mizz mene puomilla, nauroin onnesta ja kehuin Mizziä vuolaasti.

Nyt voimme vahvistaa tätä onnistumista ja vaatia parempaa tarkkuutta kontakteille, kun korkean ja kapean puomin pelko on voitettu. Tämän esteen kohdalla olen oppinut ymmärtämään sen, että maltti on valttia ja jotkut asiat ovat vaikeampia oppia kuin toiset.

Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti