Mitä hyötyä smartDOG testeistä on omistajalle?

Tämä on erittäin relevantti kysymys ja sitä kannattaakin kysyä aina ennen mitä tahansa testiä. Kun kehitin smartDOG testit vuonna 2016, en rehellisesti sanottuna osannut arvatakaan millaista hyötyä omistajat kokevat testinsä saavansa.

Oletin toki, että testi lisää tietoa niistä asioista, mistä on muuten vaikea saada vertailukelpoista infoa, kuten koiran kyvystä ymmärtää ihmisen eleitä, itsehillinnästä, tai vaikkapa sen kyvystä matkia ihmisen toimintoa. Näistä on mahdoton myös saada tietoa verrattuna muiden rotujen edustajiin – onko koiran tyypillinen edustaja vaikkapa siinä, miten se ymmärtää ihmisen eleitä? Tietokannan avulla koiran omaa tulosta on helppo suhteuttaa saman rodun edustajiin sekä kaikkien yhteen laskettuun keskiarvoon. Vaikka siis aavistelinkin jonkunmoista hyötyä, en vielä pari vuotta sitten silti käsittänyt, mitä kaikkea testin aikana koirasta saattaa paljastua.

Alla yksi esimerkki aktiiviharrastajan palautteesta:
”Täytyy nyt jälkikäteen sanoa, että aika iso hyöty saatiin testistä keskimmäisen koirani, Ukon kanssa. Se, että Ukko ei ymmärtänyt ollenkaan kädellä osoitusta tai katsetta, aukaisi mun silmiä meillä olleiden agilityongelmien suhteen. Oltiin lopetettu agility jo talvella 2017, koska ”Ukko ei oikein edes tykkää”. Se oli useimmiten aika jähmeä, hetkittäin spurttasi, mutta muuten ei selvästikään antanut kaikkeaan. SmartDog-testin jälkeen tajusin, että se saattoi johtua ohjauksesta, jota se ei ollenkaan ymmärtänyt.
Tuli silloin jo mieleen, että pitäisikö kokeilla eri tyylillä, mutta asia jäi vielä toteuttamatta. Kunnes nyt sitten hetken mielijohteesta ilmoitin sen kisoihin ja tein vain yhden treenin alle. Ero on todella iso! Olen aivan haltioissani miten hienosti koira voi mennä noin pitkän tauon jälkeen ja kun ei mun ohjaukseni täysin uudella tyylillä (ohjaus vain omalla liikkeellä ja kropalla/jaloilla) ei missään nimessä voi olla vielä ”täydellistä”. Mutta nyt se ymmärtää, nyt me ollaan samalla radalla. :)” Sabina Lähteenmäki, ja bc Ukko.

Yllätyksiä omasta koirasta

Naava
Naava ajattelee. Kuva Minna Sirviö

Luulin itse myös tuntevani omat koirani hyvin, ennen kuin lisenssitestaajana toimiva Heli testasi molemmat koirani harjoitteluaikanaan. Koin aika järisyttävän oivalluksen labradorin kohdalla. Olin harrastanut Naavan kanssa aikoinaan NOMEa ja kisasimmekin AVO luokkaan saakka, jonka jälkeen oma motivaatio hiipui. Yksi syy siihen oli se, että kisoissa koira käyttäytyi monesti aivan kuin se olisi eri koira.

Moni homma meni juoksuksi hakualueella riistaa löytämättä, tai uiskenteluksi lammessa riistan vieressä. Normaalisti kotioloissa erittäin rauhallinen Naava osasi odottaa hienosti kokeissa, oli muuten kärsivällinen, eikä koskaan vinkunut. En siis pitänyt koiraani impulsiivisena ennen smartDOG testiä, jossa se paljastuikin hyvin impulsiiviseksi – sekoilu olikin suurta kiihkeyttä, ja toimintaa ilman ajatusta. Sama tulos on tullut myös myöhemmissäkin testeissä, sillä Naava on saanut toimia useasti harjoittelukoirana.

 

Itsepäinen vai itsenäinen

PENTU- testissä paljastuu monesti mielenkiintoisia asioita, joihin harjoituksilla puuttumisella voidaan vaikuttaa. Mikäli pennulla näkyy testissä paljon impulsiivisuutta, vauhtia ja itsenäisyyttä, on syytä keskittyä harjoittelemaan rauhoittumista, ja vaikkapa katsekontaktia. Jos taas pentu vain pääosin testissä tapittaa omistajaansa silmiin, kannattaa pennun kanssa tehdä enemmän itseluottamusta ja sen omaa tekemistä vahvistavia harjoituksia, ja jättää hetkeksi katsekontaktin harjoittelu tauolle.
Eräs yleisimmin kohtaamani kommentti on ”tämä koira on ihan blondi, eikä opi mitään”. Monesti tässä kohtaa koira saattaa paljastua ehkä hyvinkin nokkelaksi ongelmanratkaisijaksi, mutta joka pääosin haluaa ratkoa kaikki ongelmat itse. Koira ei helposti hae apua ohjaajalta, ja siten tälläisen koiran ohjattavuus saattaa olla paljon vaikeampaa kuin sellaisen koiran, joka kysyy toistuvasti ohjaajan apua. Itsenäinen koira koetaan helposti itsepäiseksi – tällainen koira kuitenkin vain odottaa tarpeeksi hyvää syytä tehdä sitä mitä sinä haluat. Koira kysyy, mitä minä hyödyn? Jos hyöty on koiran mielestä liian pieni, tekee koira mieluummin sitä, mitä se itse haluaa. Usein ongelmana on palkkion laatu, jonka kohdalleen säätämällä saadaan koiran tekemisen halu suunnattua siihen mitä omistakin haluaa.

Suhtautuminen virheisiin

Testi käynnissä. Kuva Minna Sirviö

Testi valaisee selkeästi hyvin näitä seikkoja, mutta testi kertoo paljon muutakin. Kun koira on testissä 1,5 tunnin ajan, näkyy testissä paljon asioita, joita on vaikea mitata, mutta jotka ovat äärimmäisen tärkeitä koulutuksen kannalta. Yksi yleisimpiä havaintoja näistä vaikeasti mitattavista, mutta todella tärkeistä seikoista, on ollut se, miten koira reagoi omaan virheeseensä. Eleet osiossa koiralle tulee lähes poikkeuksetta ”huteja” eli se menee väärälle astialle ja menettää palkkiomahdollisuuden. Toiset koirat tästä viis veisaavat, ja porskuttavat eteenpäin. Herkempien koirien kohdalla tämä näkyy heti seuraavassa suorituksessa epäröintinä, tai virheiden kasaantumisena. Omistajalle tämä on saattanut tuntua arjessa koiran vireen ja motivaation ongelmina, ja koiran motivaation puutetta on saatettu yrittää korjata monilla keinoilla, esim. etsimällä uusia palkkioita. Koira saattaa pidättäytyä tekemästä, jottei tekisi virhettä – voi myös olla, ettei koira kunnolla ymmärrä, ja siksi jättää tekemättä. Näitä koiria ei ole rangaistu virheellisestä suorituksesta, ja usein nämä ovat hyvin herkkiä koiria, jolle omistajan hiljaisuus ja kehumatta jättäminen on jo iso rangaistus.

Smart DOG testejä tehdään Hyvinkäällä, Turussa, Lohjalla ja Tampereella. Opi lisää omasta koirastasi ja varaa aika testin tästä.

Nähdään testeissä!

Katriina Tiira

Katriina Tiira FT, biologi ja eläinten käyttäytymistutkija on ILOMME koirankoulutuspalvelun asiantuntija.  Katriinalla on lähes 20 vuoden kokemus eläinten käyttäytymisen tutkijana Helsingin yliopistossa. Viimeiset seitsemän vuotta Katriina on tutkinut koirien käyttäytymistä ja tehnyt useita tieteellisiä julkaisuja mm. koirien pelokkuuteen tai stereotyyppiseen käytökseen vaikuttavista ympäristötekijöistä. Katriina väitteli filosofian tohtoriksi 2001 Helsingin yliopistosta aiheesta “Integrated analysis of aggression in salmonids”, jonka jälkeen hän jatkoi Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Vuosina 2008-2015 Katriina toimi post doc tutkija Prof Hannes Lohen Koiragenetiikan tutkimusryhmässä tutkien koirien käyttäytymistä ja käyttäytymisen geenitaustaa. Tällä hetkellä Katriina tekee koiran käyttäytymisen testauksia SmartDOG -yrityksessään. Testi antaa tietoa  mm. koiran kyvystä lukea ihmisen elekieltä, ongelmanratkaisutavasta ja sinnikkyydestä, itsehillinnästä, muistista sekä loogisesta päättelystä. Testin tulokset auttavat ymmärtämään koiraa paremmin ja auttavat merkittävästi koulutuksessa.
Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti