Mitä sinä olet tehnyt eläinten puolesta?

Henkilökohtainen kysymys. Mikä on vaikuttavin tekosi eläinten puolesta? Oletko muuttanut jotain elämässäsi tai joutunut koskaan puolustamaan arvojasi? Kommentoi ja kerro omasi.

Tässä omat tekoni viimeisen neljän vuoden ajalta.

Näin Ilomme syntyi

Perustin eläintenkoulutuslinjan kansanopistoon. Opetin eläintenkoulutusta pääosin nuorille ihmisille. Käytin kanoja esimerkki eläiminä. Työn kautta opin tunnistamaan kanojen kehonkielestä kun ne riemastuvat keksiessä ratkaisun esitettyyn ongelmaan ja/tai saadessaan makupalan. Sen sijaan, että olisin itse aluksi riemastanut löydöstä – järkytyin. Kanalla on tunteet?

Sitten aloin nähdä tunteita kaikkialla eläinkunnassa ja kerroin havainnoistani oppilaille ja tutkimme aihetta lisää yhdessä. Tapasimme eläintarhassa yksinäisyydestä kärsivän minipossun, lajitovereita kaipaavan ankan, pelokkaan varsan joka ensi kertaa valjastettiin kärryjen eteen. Kehitimme keinoja vähentää lihakarjan kokemaa stressiä punnitustilanteissa rakentamalla Temple Grandinin oppien mukaisia laitteita.

Aloin miettiä myös omaa rooliani tässä kuviossa ja menetin sen myötä liharuokahaluni – minusta tuli vegaani. Se sai minut tuntemaan paremmalta. Arvostin itseäni enemmän kun lakkasin sulkemasta silmiäni eläinten kokemille kauheuksille joita eläinten hyväksikäyttö aiheuttaa. Opin myös sen, että yksittäisen ihmisen valinnoilla on merkitystä. Omien valintojen ansiosta säästin kokonaisen lauman eläimiä kohtalolta tulla teurastetuksi puolestani.

Opettajana tehtäviini kuului myös pieni osa yleissivistävää koulutusta. Minulla ei ole opettajan koulutusta tai ollut valmista opetussuunnitelmaa. Näin ollen päädyimme pohtimaan eläimien pitoon, koulutukseen ja hyödyntämiseen liittyviä arvoja. Se liittyy olennaisesti eläintekouluttajan ammattiin. Löysimme sitä kautta myös yhteyden lihankulutuksen ja ilmastonlämpenemisen sekä kuudennen sukupuuttoaallon välillä. Laskimme minkä ikäisiä kukin olisi missäkin vaiheessa ilmastokriisin ennustuksia.

Mielipide muuttuu arvoksi

Suomi tai kansanopisto ei ollut vihreille ajatuksille valmis. Aloin opettajana kerätä vastustajia kolleegoista, osasta oppilaita ja ennen kaikkea näiden vanhemmista. Joku omisti maitotilan, toinen oli innokas metsästä tai susivihaaja. Joku muuten vain järkyttynyt raskaista aiheista. Rehtorin joutui puhuttelemaan minua tässä ristipaineessa. Puhuttelussa opin miten mielipide muuttuu arvoksi sillä hetkellä kun sitä joutuu puolustamaan. Pidin kantani ja näin pääsin puhuteltavaksi jopa neljästi lukuvuoden aikana. Se on aika hyvin ottaen huomioon että olin sentään opettaja.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja pienen painostuksen avustuksella luovutin eläinkoulutuslinjan uuden vastuullisen opettajan harteille. Perustimme Ilommen ja näin Tiinan ja Auli astui mukaan tarinaan. Missioni Ilommessa on opettaa tunnistamaan tunteet koirassa ja antaa työkaluja ihmisille auttamaan koiraa voimaan henkisesti hyvin ja kokemaan tunneside koiran ja ihmisen välillä.

Tunnesiteet eläinmaailmassa

Millaisiin siteisiin koirat tai ylipäänsä eläimet sitten kykenevät? Barbara J. King on oikea henkilö selittämään tätä. Hän tutkii mm. eläinten surua. Suru on osoitus kahden olennon välisestä voimakkaasta tunnesiteestä. Sitä esiintyy kun syystä tai toisesta osapuolet joutuvat eroon toisistaan. Siihen on myös helppo samaistua, sillä suru on perustunteena yleinen eläinmaailmassa ja tuntuu meissä ihmisissä samalta. Suru on helposti havaittavaa ja siksi hyvä mittari siitä miten voimakas kokemus tunneside kahden olennon välillä on.

Barbara kertoo surusta tositarinoiden kautta. Tässä niistä yksi. Tahlequah on miekkavalas naaras joka elää laumassa jota tiedeyhteisö tarkkailee jatkuvasti. Tämä naaras sai poikasen joka valitettavasti kuoli heti synnytyksen jälkeen. Se mitä tässä tarinassa sähköisti koko eläintutkijoiden maailman oli se kuinka Tahlequah suri kuollutta poikasta. 17 päivän ajan se kantoi lapsensa ruumista mukanaan ja yritti pitää sitä pinnalla. Tarina on surullinen koska se kertoo surusta ja on samalla osoitus siitä miten vahvan tunnesiteen tämä miekkavalas naaras solmii vastasyntyneeseen poikaseensa.

Eläinten tunteet usein sekoitetaan eläinten inhimillistämiseen. Esimerkiksi jos joku sanoo, että tämän kissa ymmärtää puhetta tai koira mököttää hänelle, on kysymyksessä todennäköisesti ihmisenkaltaistamisesta joka ei perustu tutkittuun faktaan eläinten kognitiivisista kyvyistä.  Sen sijaan esimerkit joissa elefantti suree kuollutta lajitoveria koskettelemalla tämän luita, pidetään yleisesti yhtenä esimerkkinä surusta ja näiden kahden välisestä tunnesiteestä. Samanlaisia voimakkaita tunnesiteitä löytyy paitsi nisäkkäiden myös lintujen ja kahden eri lajia edustavien yksilöiden välillä.

Kumppanuus sinun ja koirasi välillä

Minulle on selvää että koiran ja ihmisen välille voidaan rakentaa tällainen tunneside. Olen tehnyt sen jo itse. Koira ja ihminen ovat kehittyneet yhdessä metsästäen ja keräillen, paimentaen ja seurakoirien kehityksen mukaisesti peiton alla toisiaan lämmittäen. Molemmat lajit ovat hyötyneet symbioosista niin paljon, että ne nousivat mitättömistä saaliseläimistä suoraan ravintoketjun huipulle vain muutamassa tuhannessa vuodessa. Koira voi oppia rakastaa meitä jos me vain opimme tulkitsemaan koiraa ja ymmärrämme pehmeiden arvojen merkityksen koiran pidossa.

Ilomme on missioni ja tekoni eläinten puolesta nyt. Olen edelleen vegaani ja tulen olemaan sitä varmasti koko lopun elämäni. En kuitenkaan odota samaa sinulta, mutta kannustan kokeilemaan Ilommea. Se toimii!

Terveisin:
Harri, Yanda ja Herr Günther

Lähteet:
Barbara J. King – Grief and love in the animal kingdom – TED 2019
https://www.ted.com/talks/barbara_j_king_grief_and_love_in_the_animal_kingdom

BBC NEWS – Forum – Do birds feel grief?
https://www.bbc.co.uk/programmes/p02yvw1l

Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti