Miksi koirat rähisevät remmissä?

Mikä saa koirat rähisemään remmissä? Tämä tuntuu olevan koiriin liittyvistä ongelmista se yleisin, johon kuitenkaan kukaan ei pysty aukottomasti vastaamaan. Vastaavasti ymmärrämmekö itsekään tarkkaanottaen koiraamme tai kykenemmekö näkemään asian koiran näkökulmasta? Ilman tarvittavia lähtötietoja on vaikeaa olla hyvä koiranomistaja tässä koiralle merkityksellisessä ja kiusallisessa asiassa. Tässä blogissa kerron rähisemisen taustoista ja konkreettisia keinoja tilanteen parantamiseksi.

Koira on sosiaalinen eläin

Koira haluaa olla yhteydessä toisiin koiriin. Sen näkee jo siitä miten tärkeää toisten koirien jättämien hajumerkkien merkitys koiralle on. Koiran on tärkeää tietää ketä naapurustossa asuu, saada leikkiseuraa ja jakaa omistajan huomio silloin tällöin. Välttämättä koira ei kaipaa ystäviä kotiinsa, sillä se tietää sille myös resurssien jakamista. Jos esimerkiksi tilasta tai huomiosta on puutetta, voi toinen koira samassa taloudessa käydä sille taakaksi. Pitipä koirasi toisista koirista tai ei, se on varmaa ettei yksinäinen koira ei ole mikään koira. Kuten me ihmisetkin voimme toteuttaa ihmisyyttä vain toisiin ihmisiin, niin myös koira voi toteuttaa koiruutta vain toisiin koiriin. Ihmisen vastuu on järjestää tähän turvallisia ja valvottuja tilaisuuksia.

Koira on utelias luonne

Koira on utelias luonne ja se osaa oppia aiemmista kokemuksistaan. Uteliaisuudesta oppiminen on yleistä eläinmaailmassa, kuten esimerkiksi sopulilla. Se on lisääntymiskaudellaan kuin mikä tahansa myyrä, joka pakenee aina vaaran uhatessa. Se on ennättänyt opetella koko elinpiirinsä niin, että se tietää aina missä lähin kolo on. Vaelluksella sopuli on oudossa ympäristössä ja siksi reagoi kaikkeen vaaraksi kokemaansa ärhäkällä aggressiolla. Niin myös koira on luonnostaan utelias ympäristöönsä. Uteliaisuus on korostetusti nuoruuteen kuuluva kehitysvaihe, mutta kestää parhaimmillaan vanhuuteen saakka. Uteliaisuuden tyydyttäminen ja uuden oppiminen tuottaa mielihyvää.

Miksi koirat rähisevät remmissä?

Valitettavasti koettujen kokemusten kautta koiralle voi muodostua maailmasta hyvin paljon erilainen ja pelottavampi paikka kuin miksi me ihmiset sen koemme. On mahdotonta tietää varmaksi miltä tuntuu olla koira tai elää sellaisessa maailmassa. Jatkuvaa painajaista kokeva sosiaalinen ja utelias eläin, käyttäytyy loogisesti kun se koittaa tutustua lajitovereihin ja samalla kun käyttäytyy aggressiivisesti. Tällaista käytöstä ei kovakourainen pito tai koulutustavat paranna. Vaikka se hetkellisesti voi saada koiran hiljaiseksi, pahentaa se tuhon kierrettä, jonka lopullinen määränpää on rikki mennyt mieli.

Ihminen itse on usein syypää koiran rähjäämiseen

Koirat ovat persoonia. Siinä missä yksi on sosiaalinen voi toinen olla enemmänkin erakko. Luonteenpiirteet ovat myös periytyviä ja siksi on perusteltua sanoa, että varsinkin pienen geenipoolin roduilla, tietty käytösmalli voi olla rotuominaisuus. Koetuilla kokemuksilla on kuitenkin suuri merkitys sille, millaiseksi koiran maailmankuva, suhde asioihin, ja mielenlaatu (mindset) kehittyy. Dominanssiin ja koiran alisteiseen suhteeseen perustuvassa koiran pidossa on yleistä, että vallitsevasta hierarkiasta muistutetaan kovalla kädellä ja erilaisilla tavoilla simputtaa. Valitettavasti väkivalta lisää väkivaltaa. Jossakin vaiheessa meillä kaikilla on rajamme jolloin maailmasta tulee musta, lakkaamme alistumista ja vastaamme aggressiolla. Kun koettu aggressio arkistuu, olemme luoneet rähisevän koiran. Koiralle on toki muitakin tapoja tulla aggressiiviseksi, kuten sairaudet, kivut, onnettomuudet, mutta yleisintä taitaa olla ihmisen oma ymmärtämättömyys siitä miltä tuntuu olla koira.

Miten koirat tulisi nähdä?

Koira ei ole mekaaninen ärsykkeistä trikkeröityvä tunteeton automaatti. Eläimet, koirat mukaan lukien, ovat älykkäämpiä kuin yleisesti luullaan. Useat eläinlajit ovat tietoisia itsestään katsoessaan peiliin. Ne osaavat kommunikoivat keskenään ja joidenkin lajien poikaset jokeltelevat ennen kuin oppivat lajille tyypillisen ilmaisuun. Korpit ovat todistetusti tietoisia toisten aikeista eli ne kykenevät mielenteoriaan. Mielenteoria on kykyä arvata, mitä toinen ajattelee. Ajatuksiin tarvitaan kieli. Ei ole yhtään syytä, miksi eläimien kohdalla tilanne olisi jotenkin erilainen. Eläimien puhetta, emme valitettavasti osaa tulkita, mutta tutkijat ovat löytäneet pullonokkadelfiinien ääntelystä kielirakenteita ja sen, että jokaisella lauman jäsenellä on nimensä.

Koiran älykkyys suhteutettuna eläimiin

Älykkyyttä eri lajien välillä on usein mitattu aivojen koon suhdetta ruumiiseen sekä aivokuoren poimuttumisen määrällä. Meillä ihmisillä on suuret ja poimuttuneet aivot. Pullonokkadelfiinin aivot ovat suuremmat ja merkittävästi poimuttuneemmat kuin ihmisellä. Sen lisäksi aivojen kuorikerrokseksessa on uusien hermoyhteyksien muodostamisessa välttämättömiä gliasoluja 50% enemmän. Raa’assa voimassa mitattuna aivojemme teho ei ole siis ihmisen älykkyyden salaisuus. Ihmisestä tekee ihmisen kirjoitustaito ja tavat joilla siirrämme oppimamme seuraaville sukupolville. Koiralla on eläimeksi keskisuuret aivot. Se kykenee ymmärtämään toisen ajatuksia ja motivaatiota. Sen avulla se voi kilpailla toisia vastaan, muodostaa liittoja ja politikoida. Se on älyllinen ja tunteva, mutta vailla aiempien sukupolvien valaisemaa tietoutta. Se ei ole tyhmä, vaan tyhjä taulu, jonka se itse värittää kokemuksista saaduilla väreillä.

Tunteet ohjaavat koiran motivaatiota

Kuten meillä ihmisillä, myös elämillä tunteet ohjaavat motivaatiota. Ilo, suru ja pelko ovat yleisiä eläinmaailmassa. Ne myös tuntuvat eläimessä samankaltaisena kuin itse ne koemme. Eläimen tunteet voivat olla myös meille tuntemattomia tai eri tavalla painottuneita. Esimerkiksi joidenkin lajien kiintymys läheisiin voi olla paljon voimakkaampaa kuin me ihmiset koskaan kykenemme tuntemaan. Tunteet ja tietoisuus tuskin tupsahtivat taivaista. Ne ovat evoluution myötä muodostunut konsepti, jonka elämä kehitti jo aikojen alussa. Kokeile itse ja kehu koiraa iloisella ja innostavalla äänellä. Saat sen kokemaan iloa ja kiinnostumaan itsestäsi.

Mitä tehdä rähisevälle koiralle?

Koiran motivaatioon rähistä voidaan vaikuttaa kahdella tavalla. Auttamalla sitä pääsemään peloistaan vähennämme syitä käyttäytyä aggressiivisesti. Pelko ja muut kielteiset tunteet aiheuttavat koirassa stressiä. Stresaantunut koira käyttäytyy vaikeasti tulkittavalla ja vahingollisella tavalla. Siksi on tärkeää poistaa koiran elämästä kaikki stressitekijät. Niitä on useita eikä kaikkia voi hoitaa psykologialla. Koira voi olla sairas tai sen saama ravinto aiheuttaa (toksista) stressiä. Eläinlääkäreitä ja muita asiantuntijoita on syytä konsultoida aina, kun on syytä epäillä koiran fyysistä hyvinvointia. Jos terve koira käyttäytyy aggressiivisesti voidaan siihen vaikuttaa kouluttamalla. Muussa tapauksessa hoito on fyysisten ongelmien hoitamista.

Rähisevän koiran koulutus

Rähisevän koiran koulutus ei onnistu itse rähinään puuttumalla. Aggressiivinen käytös on oire jostain ja jonka vain harvat koirat kokevat palkitsevana kokemuksena. Poistamalla koiran elämästä kaikki pelottavat asiat ja opettamalla muutama peruskäytös voimme vaikuttaa sen motivaatioon rähjätä.

  1. Pelkoja poistetaan auttamalla koiraa käsittelemään ja ymmärtämään pelottavaksi koetut tilanteet. Tässä hyvä apu on maistuvat herkut, leikki tai muut myönteiset kokemukset riittävän matkan etäisyydellä pelottavasta asiasta. Vähitellen tätä välimatkaa voidaan vähentää kunnes olemmekin jo alunperin pelottavan asian äärellä. Tätä kutsutaan vastaehdollistamiseksi, mutta tuo termi kuvaa vain osittain mitä siinä tapahtuu. Koira on paljon monimutkaisempi ja sen aivot plastisemmat kuin mihin behavioristinen käsitys eläimistä yltää. Tärkeintä on, että koiran tunnetilaa muokataan myönteisempään suuntaan terapeuttisella otteella kuten mitä tahansa tunneperäistä traumaa hoidetaan.
  2. Koiralla voi olla myös puutteliset kyvyt sopeutua ihmisten yhteiskuntaan. Luonnossa näitä taitoja ei tarvittaisi ja siksi se ei saa niitä ns. äidinmaidosta. Nämä neljä taitoa on kuitenkin pystytty hyvin määrittelemään. Nämä taidot ovat oppimisen taito, jossa koira ymmärtää milloin ihminen opettaa häntä. Rauhoittumisen taito, jossa koira luottaa käsittelijäänsä ja luopuu vastustuksesta kun tätä halutaan käsitellä. Luopumisen taito, jossa koira jättää esineen tai asian rauhaan sitä pyydettäessä ja seuraamisen taito, jossa koira seuraa ihmistä vapaasta tahdostaan. Kaikkia näitä taitoja voit opettaa Ilomme palvelussa ja ne ovat ilmaisia, sillä haluamme edistää koirien hyvinvointia tarjoamalla nämä kurssit kaikkien ulottuville.

Lopuksi

Jos sinusta tuntuu, etteivät taitosi riitä rähisevän koirasi auttamiseen kannattaa siihen hankkia ammattiapua. Varmista kuitenkin, että kouluttaja ymmärtää rähisemisen taustalla olevat tieteelliset faktat. Pelkoa aiheuttava koulutustapa voi saada koirasi tuntemaan olonsa entistä pahemmalta. Kaikkia koiria ei voi saada ennalleen tilanteeseen ennen rähisemisen alkamista, mutta jokaisen koiran kokemusta elämästä voi parantaa. Se on sitä välittämistä ja huolenpitoa jota koirasi sinulta kaipaa. Sinä olet hänen paras ystävä.

Lähteet:

Elisa Aaltola & Sami Keto – Eläimet yhteiskunnassa

Artikkelin kirjoittaja on eläintenkouluttaja ja yksi Ilomme palvelun asiantuntijoista.

 

Aiheeseen liittyvät ILOMME-kurssit:

Uusien asioiden kohtaaminen on paikallaan, kun haluat ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja opettaa koirasi suhtautumaan positiivisesti uusiin asioihin.

Loppu remmirähinälle -kurssilla korjataan jo syntynyttä rähinäongelmaa.

Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti