Laura Sutinen: Tavoite = määränpää

Me asetamme itsellemme kaikenlaisia tavoitteita. On urheilutavoitteita ja on tietenkin myös muuta elämää koskevia tavoitteita.

Melko yleisiä ovat seuraavat: ”Haluan kehittyä” tai ”Pyrin eteenpäin” . Tavoitteina nuo kaksi ovat kuitenkin aika ympäripyöreitä ja jättävät tulkinnan varaa. Ne eivät vastaa kysymykseen: mihin minä todella pyrin?

Tavoite

Ajattelen tavoitetta matkakohteen osoitteena. Mitä tarkemmin pystyn kohteen määrittelemään, sitä tarkemmin pystyn jo lähtövaiheessa hahmottamaan tulevaa matkaa. Osaan arvioida matkaan kuluvaa aikaa sekä kartoittaa mahdollisia haasteita. Kun lähden kohteeseen, on täysin eri asia asettaa navigaattoriin määränpääksi

  • Suomi
  • tai Kuopio, Suomi
  • tai Koiramekka, Siikaranta 13, Kuopio, Suomi

Kun asetan tavoitetta koirankoulutuksessa, tai tässä tapauksessa agilityurheilussa, koen tärkeäksi, että tavoite on mahdollisimman selkeä ja konkreettinen.

Juoksupuomilla tavoitteet voisivat olla seuraavia ”hyvä juoksupuomi” tai ”juoksupuomi”, jossa osumatarkkuuden kriteeri on 2 jalan osuma kontaktialueen alapuolikkaaseen 90% kilpailutilanteissa kaikilla mahdollisilla exiteillä ensimmäisellä yrityksellä ja jonka nopeus on aina alle 2 sekuntia.

Melkoinen ero – eikö vaan?

Millainen on hyvä tavoite?

Se, millainen tavoite palvelee sinua parhaiten, liittyy oleellisesi harrastamisen taustalla oleviin syihin. Muista: syy tekemisen taustalla ei voi olla oikea tai väärä. Agility saa olla sinulle ja koirallesi iloista yhteistä tekemistä tai voit yhtä hyvin suhtautua lajiin kilpaurheiluna.

Suhtautuminen koiraan on ratkaisevaa: muista olla reilu koiralle.

Selkeä ja konkreettinen tavoite auttaa hahmottamaan, milloin voimme olla tyytyväisiä suorituksiimme. Selkeä tavoite auttaa näkemään myös sen, milloin meidän tulee auttaa koiraa ymmärtämään, mitä siltä haluamme. Auttaa meitä tekemään yhdessä asioita saman tavoitteen eteen.

Jos emme itsekään tiedä minne olemme menossa tai mitä suoritukseltamme haluamme, miten voisimme sen kertoa selkeästi koirallemme?

Osatavoite

Kun tavoite on selkeytynyt, on hyvä pilkkoa se osatavoitteiksi – luoda pysähdyspaikkoja pidemmälle matkalle. Tämä on se vaihe, jossa suunnittelet, miten aiot opettaa koirallesi halutun asian ja mitä näkökulmia tulee ottaa huomioon.

Jos tavoitteesi on kouluttaa koirastasi ”taitava, itsevarma, luotettava ja nopea hyppääjä” , kannattaa kokonaisuutta lähteä purkamaan useasta eri näkökulmasta auki.

Näkökulmia voisivat olla esimerkiksi hyppäämisen vaatimukset, hyppytekniikka, fyysinen pystyvyys tai  agilityn lajitaidot (vihjeet/tehtävät).

Kokonaistavoitteen purkaminen osatavoitteisiin ja pienempiin kokonaisuuksiin huomioi kaikkien eri osa-alueiden harjoittamisen.

Tarvittaessa osatavoitteiden laatiminen kohdentaa treeniä juuri siihen osa-alueeseen, mikä koirakolle on juuri sillä hetkellä tärkeintä kehittymisen kannalta.

Teknisesti hyvä hyppääjä saattaa olla hitaampi ollessaan epävarma vihjeestä, lajitaidoiltaan taitava koira saattaa toistetusti tiputtaa 60cm rimoja, kun joutuu tehtävässä fyysisen suorituskykynsä äärirajoille. Tai fyysisesti vahva ja kimmoisa yksilö saattaa toistuvasti valua kaarrehypyt leveiksi, kun ei teknisesti hallitse tehtävää.

Selkeä tavoite ja sen purkaminen toimii harjoitussuunnitelman punaisena lankana.

Mihin voin vaikuttaa itse?

Mielestäni tavoitteen on tärkeää liittyä aina omaan tekemiseen. Kilpailut voivat olla yksi tavoite, mutta ainoa asia, mihin oikeasti pystymme vaikuttamaan on oma tekemisemme.

Kuvittele mielessäsi seuraava tilanne: olet asettanut itsellesi harjoittelutavoitteet ja onnistut kilpailutilanteessa tekemään niiden mukaisen oman hyvän suorituksen. Samaan aikaan myös muut kilpailijat ovat kehittyneet ja tämän vuoksi et saavuta omaa kilpailullista tavoitettasi.

Onko tämä merkki epäonnistumisesta?

Et voi vaikuttaa muiden suorituksiin, mutta jos koirasi kanssa yllätte omaan hyvään suoritukseenne tärkeässä kilpailussa, ei sijoituksen tulisi määritellä onnistumistanne. Onnistumisen määrittelette te itse.

Tilanteet voivat aina muuttua, samoin tavoitteiden on hyvä olla ennemmin joustavia ja muuntautumiskykyisiä kuin kiveen hakattuja. Niitä voidaan päivittää, tarvittaessa poistaa ja luoda tilalle uusia.

Koiran loukkaantuessa tavoite voi muuttua tavoitteellisesta harrastamisesta mahdollisimman terveeseen ja monipuoliseen loppuelämään ilman pysyvää haittaa vammasta.

Vastaavasti harrastuskärpäsen puraistessa ajatus rennosta yhteiselämästä voikin vaihtua säännöllisiin treeneihin.

Kenen tavoitetta elän?

Tärkeää on pitää silmät auki ja muistaa säännöllisesti miettiä ja kuulostella, ovatko tämän hetken tavoitteet sekä motivoivia että sellaisa voimia, jotka vievät teitä eteenpäin.

Jos tavoitteet alkavat kuormittaa motivoinnin sijaan, on aika istua alas ja muokata niitä. Samoin on hyvä kysyä itseltään säännöllisesti, ovatko nämä tavoitteet aidosti minun vai jonkun muun?

Tyypillisesti tavoitteet ovat myös keskenään eri arvoisia – toinen on tärkeämpi kuin toinen riippuen ihmisestä itsestään ja hänen arvoistaan. Vaikka itse harrastan agilitya päämäränäni arvokilpailut, tärkein tavoitteeni on silti sujuva ja tyydyttävä arki koirien kanssa.

Sellainen arki, jossa koirani ja koirieni omat ihmiset tuovat lisäarvoa toistensa elämään.

Tuohon arkeen kuuluu hetkiä, jossa koiramme menevät halaamaan lapsiamme, kun heillä on paha mieli. Joku perheestämme on onnistunut ja kaikki osallistuvat iloon.

Tai kun leikimme piilotusleikkejä sadepäivän ajanvietteenä. Tärkeää on myös viettää aikaa yhdessä koko perheen voimin. Keskustella päivän tapahtumista, nauttia luonnosta ja toistemme seurasta.

Joskus asiat tökkivät – se on varmaa. Silloin oman tärkeimmän tavoitteen muistuttaminen itselleen auttaa säilyttämään perspektiivin, myös siinä suurimmassa tunteiden kuohussa.

Ja keskittyä silloin siihen ihan tärkeimpään – omaan koiraan ja sen hyvinvointiin.

 

 

Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti