Kuinka kouluttaa koira joka ei karkaa 99% todennäköisyydellä

Mitä tapahtuu jos päästää koiran irti pellolla? Valitseeko se olla tottelevainen ja käyttäytyä kuten kiltin koiran kuuluu vai olla hallitsematon riiviö? Entäs jos samalla pellolla juoksentelee elämäänsä kyllästyneitä kaneja jotka ovat väsymättömästi päättäneet haastaa koiran kilpailuun radalla joka on reunustettu höyryävän herkullisilla pitsoilla? Minulta kysytään monenlaisia koiriin liittyviä kysymyksiä ja tämä on yksi niistä. Kuinka kouluttaa koira joka ei karkaa 99% todennäköisyydellä?

Koirat ovat koiria

Ymmärtämällä koiran juuret, ymmärrämme paremmin sen motivaatiota toimia eri tilanteissa. Koirat ovat kehittyneet, sellaisiksi kuin ovat, tuhansien ja tuhansien sukupolvien aikana. Ne ovat ovat aina olleet vastaus ihmisten tarpeisiin. Siinä missä nykyään tarvitaan näyttäviä koiria hankkimaan sertejä tai valion arvoja, tarvittiin ennen vahtikoiria, metsästyskumppaneita tai paimenia. Niitä on myös syöty ja hyödynnetty monella muulla tavalla. Rotukirjosta on helppoa nähdä miten ihmisen valinta muokkaa edelleen koirien kehitystä.

Esihistoriallisena aikana koira kulki metsästäjien mukana oppimassa tehtäväänsä ja teki sen aina suurilla panoksilla pelaten. Jos vilkkaus tai jokin muu ominaisuus johti toistuvasti siihen, että koira karkoitti saaliit ennen kuin metsästäjät ylsivät tulokselliselle etäisyydelle, sai se lopulta korvata virheensä kivikautisessa grillivartaassa. Näin luonnon valinta vaikutti moneen tänäkin päivänä näkyvään koiran ominaisuuteen. Yksi niistä on se, että ne eivät halua tuottaa omistajilleen pettymyksiä.

Rotuominaisuudet

Jotkin rodut ovat luotuja metsästämään kaneja. Niiden keho on rakentunut tehtävään täydellisesti ja ne saavat suurta mielihyvää toteuttaessaan itseään tässä tehtävässä. Ne myös pyrkivät tekemään itsenäisiä päätöksiä sillä näin niiden kuuluu tehdä ollakseen vakuuttavia ajokoiria. Nämä ovat osa niiden geneettisiä ominaisuuksia joita kutsutaan rotuominaisuuksiksi.

Toiset koirat ovat luotuja olemaan helppoja seurakoiria. Niiden seurakoirataidot ovat sellaiset, että ne oppivat nopeasti miten olla ihmiselle hyödyksi tai vähiten tiellä tai kysyvät aina omistajaltaan apua jos eivät tiedä mitä tehdä. Tällainen koira saadaan ajamaan kaneja jos sitä kannustetaan siihen ja annetaan riittävästi tilaisuuksia harjoitella tehtävää. Loistavaa ajokoiraa siitä silti tuskin tulee.

Laji ja rotuominaisuudet määrittelevät pitkälle koiran persoonaa, mutta ne eivät ole koko totuus. Myös ympäristö jossa koira kehittyy vaikuttaa millaiseksi sen persoona kehittyy. Olennaista onkin päättää, millaisen koiran haluaa ennen sellaisen hankkimista. Turkki tai kiva ulkonäkö on huono kriteeri jos haluaa sujuvaa koira-arkea.

Kasvuympäristö

Jos kaksi mäntyä istutetaan, toinen metsään ja toinen yksin pelolle, kasvaa niistä erilaiset. Metsä kasvuympäristönä pakottaa taimen kilpailemaan valosta toisten mäntyjen seassa. Sen vaikutuksesta taimi kasvaa pitkää paljasta runkoa ja kehittää latvustoon tuuhean oksiston. Pellolla, missä valoa on runsaasti, sama taimi kehittää paksun matalan rungon ja tuuhean koko rungon mittaisen oksiston. Samalla tavalla ympäristö vaikuttaa myös koirien henkisiin ominaisuuksiin. Sopivassa ympäristössä koira kehittyy kiltiksi ja ihmisiä rakastavaksi hännän heiluttajaksi ja toisessa ympäristössä riivatuksi riitapukariksi. Geneettinen alkuperä voi altistaa tietyille herkkyyksille, mutta ympäristön vaikutus on aina huomattava.

Koiralle sopiva keasvuympäristö

Hyvinvointi on yksi vaikeitten määriteltävissä olevista asioista. Kaikilla on mielipide siitä milloin koira voi hyvin. Toiselle se on sitä, että koiralla ei ole nälkä, jano tai vessahätä, ja se ei ole sairas. Samaan aikaan se, että koira asuu tarhassa ei haittaa ollenkaan.

Toiselle taas hyvinvointia on lajille tyypillisten henkisten tarpeiden tyydyttäminen. Tällöin koiran on saatava toteuttaa päivittäin itseään voidakseen hyvin. Villit kyläkoirat saavat tyypillisesti nauttia jälkimmäisestä elämäntavasta. Me ihmiset pystymme tarjoamaan tätä kaikkea jos vain haluamme.

Hyvinvointia voidaan määrittää myös koetun stressin määrällä. Tällä samalla mittarilla myös ihmiset arvioivat omaa ympäristöään mm. työn tai parisuhteen suhteen. Jos stressi on jatkuvaa ja kielteisiä tunteita herättävää, käy se pitkän päälle raskaaksi. Sellaista ympäristöä kutsutaan toksiseksi – myrkylliseksi sillä se voi tuottaa henkisiä ja fyysisiä traumoja. Vastaavasti jos ympäristö tarjoaa enemmän mahdollisuudelta ja jatkuvia tilaisuuksia haastaa sopivasti itseään, koetaan se mielekkääksi. Koska koirat jakavat ihmisen kanssa samat perustunteet, voidaan tätä pitää luotettavana mittarina myös niiden kohdalla.

Suhteiden luominen koiraan

Hyvinvoiva koira vastaa hoitajalleen kiintymyksellä. Tätä suhteiden luomista kutsutaan bondaamiseksi (eng. bonding). Siinä koiran ja ihmisen välille pyritään synnyttämään tunneside joka sitoo koiraa ihmiseen. Tämän ansiosta koira pitää ihmistä itselleen arvokkaana resurssina josta ei halua luopua ja joka mahdollistaa tälle asioita. Jatkuvat myönteiset kokemukset ihmisen läsnäollessa saava myönteisen tunnesiteen aikaiseksi.

Bondaaminen on kuin hyvä parisuhde, sillä se vaatii jatkuvaa työtä. Tunneside ihmisen puolelta on pohjimmiltaan myös kontrollia. Sen myötä koiraa voi hallita hyvällä ilman fyysisiä apuvälineitä, kuten hihnaa. Hyvin bondattu koira kokee ihmisen tarjoamat tehtävät mahdollisuutena tienata jotain hyvää; nameja, leikkiä tai ihan vaan myönteistä huomiota.

Pakottamisen haitat

Pelolla hankittu kontrolli eli väkivalta (sanan varsinainen merkitys), saa aikaan sen, että koira suorittaa tehtävät välttääkseen sen tekemättä jättämisestä koituvat uhat. Se ei tuota myönteistä tunnesidettä – ei bondaa, vaan tuottaa pelkoa ja stressiä. Jatkuvassa pelossa eläminen myrkyttää mieltä ja saa aikaan peruuttamatonta tuhoa.

Yksinkertaisin tapa luoda suhde koiraan on tehdä jatkuvaa työtä myönteisten tunteiden parissa. Tämä kertautuu edelleen kasvuympäristönä jossa koira pääsee kehittymään parhaimmaksi versioksi itsestään.

Miten toimia kun koira tuhmistelee?

Ihmisen joutuu määrittämään ne sosiaaliset säännöt joita koiran tulee noudattaa – minne saa pissiä, kenen syliin kiivetä ja mitä tehdä kun on yksin. Nämä säännöt ovat seurausta kulttuurimme ja yhteiskuntamme rakenteista jotka ovat koiran älykkyydelle aivan liian korkealla tasolla. Omistajan velvollisuus on opettaa rajat ja tavat joita koira noudattaa. Luonnollisesti jossakin tilanteissa koiran ja ihmisen halut menevät ristiin. Millä tavoin koira saadaan tottelemaan kun äänet koiran ja omistajan kanssa menevät tasan?

Keskeytyksen taito

Kouluttajan keinovalikoima on runsas. Hyvistä vaihtoehdoista ensimmäisenä kannattaa kokeilla keskeytystä. Mitä nopeammin ja mitä eleettömämmin koiran mielenkiinnon saa suunnattua kielletyn sijaan sallittuun tekemiseen, sen varmemmin siitä muodostuu koiralle merkityksetöntä. Jos pentu päättää kokeilla, voisiko sähköjohtoa purra kuten puruluita, koiran voi napata syliin ja kantaa lelukorille ja tarjota sille näin muuta tekemistä, tai kun koira päättää haukkua toiselle koiralle, omistaja pysyy täysin tyynenä ja suuntaa pennun huomion vaikkapa nurmikolle ”tipahtaneisiin” nameihin. Näin koiran kiihtymys toista koiraa kohtaan ei saa vastakaikua ja se alkaa muodostua merkityksettömäksi asiaksi sen elämässä.

Auktoriteetti

Joissakin tilanteissa koiran ja ihmisen edut menevät niin pahasti ristiin, että pelkkä keskeytys ei riitä – silloin tarvitaan auktoriteettiä. Omistajan auktoriteettiin kiteytyy kaikki se työ joka suhteiden luomiseen on käytetty. Lähtötason vaatimus on se, että koiran ja ihmisen välillä vallitsee vahva myönteinen tunneside ja koira kokee kouluttajansa sille merkitykselliseksi – korvaamattoman tärkeäksi.

Seuraava vaatimus on kouluttajan varmuus siitä, että hän voittaa kaikki koiran asettamat haasteet. Koirat osaavat tulkita ihmisen tunnetiloja ja reagoivat niihin tilanne kohtaisilla päätöksillä. Jos omistaja on vakuuttavalla tavalla sitä mieltä, että maassa olevaa pitsaa ei syödä ja jatkaa vaatimuksiensa painokkuutta sitä mukaa kun koira ei tottele, antaa koira lopulta periksi. Se tekee sen siksi, koska on koira ja ne eivät halua (edelleenkään) tuottaa pettymyksiä omistajalleen.

Kunnioitusta tai luottamusta ei voi puhua – ne pitää ansaita

Hyvä omistaja on kuin hyvä vanhempi tai esimies. Hän kannustaa ja ohjaa toimimaan oikein ja tukee silloin kun on vaikeaa. Vaikka houkutukset toteuttaa koiramaisia toiveita kasvavat sitä mukaa, miten ominaista sen toteuttaminen koiralle olisi, on silti mahdollista että ajokoira jättää kanit rauhaan ja nälkäinen labradorin noutaja kävelee herkullisten pitsojen ohi. Vastapalveluksena hyvä omistaja tarjoaa koiralle rauhaa, turvaa ja onnellisen arjen. Koirat ovat hyviä laskemaan mikä heille on kannattavaa ja siihen voi luottaa aina. Kun koira luottaa ja kunnioittaa sinua, se on arvioinut sinut arvokkaaksi itselleen.

Koirat ovat persoonia

Kuten me ihmiset, myös koirat ovat alttiita heikkouksille ja tekevät silloin tällöin virheitä. Impulsiivisuus on osa koirien persoonallisuutta siinä missä meillä ihmisilläkin. Tutkimuksissa joissa koirat varastivat ruokaa, huomattiin niiden pulssin kiihtyvän sitä suunnitellessa ja toimiessa. Tämä viittaa siihen, että ne ovat täysin tietoisia siitä, että varastamisesta voi koitua niille harmia. Niinpä vaikka koirasi ei kykenisi vastustamaan pitsan kiusausta, sen kokemus sen syömisestä jää vajaaksi jos se tietää varastavansa. Näissä tilanteissa riittää kun toiminnasta viedään ilo esimerkiksi moittimalla koiraa omistajan toimesta ja keskeyttämällä toiminta. Sen jälkeen asiaa tulee harjoitella kunnes koira osaa käyttäytyä vastaavissa tilanteissa oikein. Harjoitus tekee mestarin ja tämä koskee myös koiria ja niiden kouluttajia.

Kouluttaminen on sosiaalista kanssakäymistä

Koirat ovat sosiaalisia eläimiä ja ne ovat lajiutuneet elämään ihmisten parissa. Niiden koulutus ei ole rakettitiedettä, jos siitä ei sitten halua tehdä sellaista. Riittää kun annat tunteesi kuulua äänessäsi sen mukaan onko mielestäsi jokin asia sallittua vai ei, olet päätöksissäsi johdonmukainen ja valitset aina olla luottamusta herättävä. Loppu on kiinni molempien sosiaalisista taidoista jotka nekin kehittyvät kokemuksen myötä.

Harvoin on mikään 100% varmaa, mutta 99% varmuudella koiran saa tottelemaan kaikissa tilanteissa luomalla siihen myönteinen suhde ja ylläpitämällä tätä suhdetta päivittäin. Kysymys on lopulta aina motivaatiosta ja harjoittelun määrästä.

Ilomme missio

Ilomme tarjoaa työkaluja koirien kouluttamiseen ajanmukaisin menetelmin. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että määrittelemme niitä kognitiivisia taitoja joita koira tarvitsee ollakseen kiltti ja helppo koti- ja/tai harrastuskoira. Koiran hyvinvointi on Ilomme etusijalla ja uskomme sen olevan myös asiakkaidemme tahto. Toimimme yrityksenä ja rahoitamme toimintaamme innovaatioiden myynnillä kurssien muodossa. Jaamme myös paljon koiran hyvinvointia lisäävää tietoutta ilmaiseksi ja toivomme sen tavoittavan mahdollisimman monta koiraa ja tuottaen onnea niiden ja näiden omistajien elämään.

Kirjoittaja on eläintenkouluttaja, eläinten ystävä ja oikeuksien puolustaja. Hän on on työskennellyt koirien parissa aina vuodesta 1993.

Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti