Koiraharrastamisen kaaos

Meillä on kaaos menossa koiraharrastuksissa. Mistään ei tunnu tulevan valmista ja miljoona keskeneräistä projektia meneillään opetettavaksi. Treenattavien aiheiden lista on ainakin kilometrin pituinen. Aika ei riitä yksinkertaisesti agilityn tai minkään muunkaan lajin nopeaan edistämiseen, vaan nyt täytyisi olla suunnitelmallinen.

Haluan pitää treenien määrän koirillani kurissa. Riemulla agilityn rinnalla kulkee myös muiden lajien treenejä. On välillä haasteellista pitää sopivaa tasapainoa yllä, jotta Riemulle tulee riittävästi lepoa ja rentoa koiramaista elämää fyysisestä kunnosta sekä pääkopasta huolehtien. On mietittävä mitä taitoja tarvitsemme kipeimmin lähitulevaisuudessa. Miten ja miten usein voin niitä treenata, voiko jotain tehdä pieniä palasia usein kevyesti ja mihin tarvitsee isompaa panostusta ajallisesti tai koiraa isommin rasittaen. Muutakin elämää kuin koirat olisi myös vaalittava välillä, tai edes yritettävä.

Tämä on monen lajin harrastamisen kääntöpuoli. Kivaa on touhuta vähän sitä ja tätä oppien paljon uutta, toisaalta kaikkien asioiden osaaja on vaikea olla. Kiirettä ei ole oikeasti, joten olen koittanut olla murehtimatta hidasta edistymistä. Välillä takaraivossa jyskyttää ajatus, että pitäisi päästä jo tekemään jotain kisamaisempaa.

Pala kerrallaan

Ajatteleva agilitykoira – kurssin harjoitukset ovat olleet mukavan simppeleitä toteuttaa ja edistymistä taidoissa tulee, vaikka treenit ovat harvakseltaan. Taidetaan olla nyt menossa kahdeksannessa harjoituksessa. Keppiharjoitus jäi luonnollisesti väliin, kun osaamista kepeillä ei ole, vasta työstetään keppejä.

Sannin kurssien harjoituksia ei ole tarpeen toistaa montaa kertaa, ainakaan samalla kaavalla. Hienosti Riemu erottelee jo hypyn, takaakierron, tiukemman käännöksen oikealle ja vasemmalle. Varsinaisesti Ajatteleva agilitykoira – kurssilla ei taideta erotella oikealle ja vasemmalle tiukkoja kääntymisiä, vaan kohti ohjaajaa ja pois päin. Oikealle ja vasemmalle opetetut hypyt ovat ”perintöjä” aiemmilta agilityvuosiltani ja tuli Riemulle jo aiemmin opetettua.

Toki välillä on myös haasteellisempia harjoituksia, ei tässä vain onnistumisesta onnistumiseen edetä. Olen kuitenkin tyytyväinen osaamiseen nyt. Oma luovuus on tuntunut olevan välillä suurin este harjoitteiden kehittämiseen pienesti varioiden, jotta ajattelu säilyy mukana tekemisessä eikä Riemu vain olettaisi.

Oma tahtotila olisi olla jumiutumatta yksittäisiin kaavamaisesti toistettuihin harjoitteisiin liikaa. Voidaan esimerkiksi säätää matkoja lyhyemmiksi tai pidemmiksi, ottaa mukaan enemmän omaa liikettä häiriöksi, tehdä harjoituksia eri esteillä, tehdä itsestä kivipatsas ja antaa vain suullisia vihjeitä. Olen miettinyt, että nyt kun olen käynyt läpi noin seitsemän ensimmäistä harjoitusta, ei minun kannata näitä harjoituksia unohtaa. Voin ottaa alun harjoitteita myöhemmin uusiksi uusilla haastavammilla kriteereillä. Perusasioiden pariin joutuu kuitenkin yleensä aina jossain vaiheessa palaamaan muistuttaakseen kriteereistä tai parantaakseen osaamista entisestään.

Mukavaa on ollut, että meillä on täällä LAUKAn pieni oma treeniryhmä, jossa tehdään kurssin harjoitteita yhdessä joka toinen viikko. Vaikka kurssin harjoitukset ovat sellaisia, että ne voi tehdä yksin, on kiva että on myös toisia katsomassa tekemistä ja antavat ajatuksia miten voisin vielä kehittää harjoitetta. On myös mielenkiintoista nähdä eri tyyppisten koirien tekemistä.

 

Tokoon sain myös idean 8. harjoituksesta: palkka ulkona linjasta. Riemulla on ollut vaikeuksia luotettavasti valita merkin kierto ympäristössä, jossa on mitään muuta mihin toimintaa voisi kohdistaa vaikka ne esineet olisivat sellaisia ettei niitä käytetä kohteena tms. Tämän asian kanssa olen tuskaillut jonkin verran, tekemisen kohdistaminen luotettavasti merkin kiertoon on ollut hämmentävän haasteellinen. Esteen suoritus takaakierrolla lelusta luopuen ja vapautus palkalle on mainio taito sovellettavaksi myös merkin kiertoon. Siinähän treenataan luopumista ympäristön häiriöistä. Merkin kierron jälkeen palkkaus luovutulle lelulle. Riemulla on ollut hauskaa ja itsehillintä on alkanut kehittyä. Samalla on vahvistunut tiukka kierto merkin ympäri.

 

Kirjoittaja on Henna Kyllönen. Innokas koiraharrastaja, joka mielellään haastaa itseään koiran koulutuksen parissa.

Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti