Heidin treenipäiväkirja: Hei, me lennetään!

Muistatteko nostalgisen leffan nimeltä ”Hei, me lennetään!”? Leffa sisälsi toinen toistaan yliampuvampia ja totaalista tunarointia uskomattomalla taidolla sisältäviä kohtauksia. Meidän viime treenien puomisuoritukset muistuttivat hyvin pitkälti tämän leffan teemaa. Ei siinä mitään, osumatarkkuus oli jälleen 100%, mutta voi hyvänen aika sentään sitä lentoa. Nyt unohtui enemmän laukkoja, kun niitä oli jäljellä. Kysynpähän vaan, miten tuollainen hösökki saa venytettyä puomin tyylipuhtaasti läpi kolmella laukalla ja hassuilla välikosketuksilla?

Liinat kii ja pylly maahan

Meillä oli hyvin samanlainen kohta treeneissä kuin mitä edellisen blogin treenissä oli, esteiden etäisyydet vain olivat paljon pidempiä. Tämä vaikutti suuresti suoritusnopeuteen sekä jarrutusmatkaan kepeille pyrittäessä, joten tehtävä oli huomattavasti vaikeampi. Kupin kroppa kun ei vaan millään tahtonu taipua tokaväliin. Viimeisellä klipsillä näettekin, miten Kupi tuumaa: ”Kun ei kerran muu auta niin pistetään sitten liinat kii ja pylly kenttään”.

Anna tilaa huomata jotain mikä on pinnan alla

Monessa vaiheessa Kupin puomikoulutus on ollut suuri mörkö, jota olen halunnut vältellä. Olen pelännyt tekeväni virheitä, samoin olen pelännyt Kupin tekevän virhearvion ja satuttavan itsensä pahasti. Välillä on myös usko ollut loppua kun koulutus junnaa paikallaan ja menee takapakkia. Nyt kun katselee näitä videoita kaikkien niiden voitettujen pelkojen ja selätettyjen ongelmien jälkeen, sitä voi antaa itsensä kiinnittää huomiota muuhunkin kuin pelkkään tekniseen suoritukseen. Puomisuoritus osana rataa on alkanut muuttumaan kahdenkeskeiseksi keskusteluksi ja on ihana nähdä kuinka Kupin silmissä tuikkii tähdet ja kaikesta sen olemuksesta huokuu määrätietoisuus ja puhdas ilo.

Jaa ystävillesi:

Lisää kommentti