Toiminnon aikaansaaminen

Miten kouluttamisessa pääsee alkuun? Toiminnon aikaansaamiseksi on useita keinoja, joista voi valita kuhunkin tilanteeseen sopivan.

Houkuttelu – Luring

Houkuttelussa eläintä ohjataan suorittamaan haluttu toiminto vahvisteen avulla, eli fyysisesti johdatellaan eläintä suorittamaan jonkin liike. Tällä keinolla haluttu toiminta saadaan nopeasti aikaan, mutta vaarana on myös itse houkutteluliikkeen/käden tai vartaloavun ehdollistuminen.

Makupalalla houkuttelu, pakenevat maalimiehet hakumetsässä ja ns. imuttaminen ovat esimerkkejä houkuttelusta, jossa koira pystyy näkemään tai haistamaan palkkion jo ennen suoritusta. Houkuttelun ja operantin ehdollistamisen ero on, että operantissa ehdollistamisessa vahviste ilmestyy vasta halutun toiminnon jälkeen.

Houkuttelussakin ajoitus on tärkeää. Jos esimerkiksi koulutuskentällä vahviste tulee koiran näkyviin, kun koiran huomio on kiinnittynyt johonkin toiseen koiraan, koira yhdistää vahvisteen toisen koiran katsomiseen.

Yleisin virhe houkuttelua käytettäessä on, ettei houkuttelusta edetä riittävän nopeasti eteenpäin ja houkutin muodostuu vihjeeksi. Muodostunut vihje joudutaan häivyttämään lopullisesta käytöksestä ylimääräisen työvaiheen kautta.

Kohteiden käyttö – Targeting

Toiminnan aikaan saamiseksi voidaan käyttää kohteita joita ovat mm. erilaiset kosketusalustat ja kohdekepit. Tässä menetelmässä täytyy eläin ensin ehdollistaa käytettäviin kohteisiin.

Esimerkiksi koiralle opetettava ruutuun tai eteenmeno on helpointa opettaa kosketusalustan avulla. Muita yleisiä käyttökohteita targetin avulla opetetuille käytöksille ovat hypyt, katkaisijoiden ja kytkinten käyttö, painallukset, tökkäämiset, nokkaisut jne. Targetit kuuluvat koulutettavien eläinten peruskäytöksiin.

Kuten houkuttelussa, myös kohteiden käytössä koira voi ehdollistua itse kohteeseen muodostaen siitä vihjeen.

Kohdetyöskentely kuuluu koirien peruskäytöksiin.

Shaping

Eläimen tarjoamaa käytöstä voidaan muokata askel askeleelta haluttuun suuntaan. Lopulta saadaan valmis toiminto aikaiseksi. Aluksi voidaan vahvistaa vaikka pelkkää kiinnostuksen osoitusta haluamaamme suuntaan, riippuen opetettavasta liikkeestä ja lähtötasosta. Näistä pienistä askelista muokataan hiljalleen haluttu toiminto.

Katso video sheippaamisesta täältä.

Haasteellista shapingissä on kouluttajan mekaanisten taitojen rajoitukset, vahvisteen oikea-aikainen ajoittaminen, sopivan kriteerin asettaminen ja kouluttajan omien tunteiden hallitseminen silloin, kun toiveet ja todellisuus eivät kohtaa.

Shapingin vahvin puoli on se, että koulutettavaan käytökseen ei liity muita ulkoisia asioita, joihin eläin voisi ehdollistua. Näin kouluttaja pystyy keskittymään juuri siihen, mitä on kouluttamassa ja lopputuloksesta tulee usein parempi.

Monien eläintenkouluttajien mielestä shaping on paras tapa kouluttaa käytöksiä. Mielipiteeseen on helppo yhtyä, kunhan omat mekaaniset taidot kehittyvät riittävälle tasolle.

Nappaaminen – Capturing

Toiminnon nappaamisessa odotetaan eläimen itse tarjoavan vahvistettavaa liikettä tai kokonaisuutta. Napatessa käytöstä ajoituksen oikea-aikaisuus on yhtä tärkeää kuin shapingissä. Menetelmän etuna on se, että nappaamalla voidaan saada isompia käytöskokonaisuuksia kerralla vahvistetuksi verrattuna shapingiin. Esimerkkiksi turkin ravistelu on käytös, jonka kouluttamisessa capturing-menetelmää kannattaa kokeilla.

 Ympäristön rajaaminen

Rajaamalla harjoitteluympäristöä ja vähentämällä näin valinnan mahdollisuuksia ohjataan eläintä haluttuun toimitaan. Kaikkia käytöksiä koulutettaessa ympäristön vaikutuksia pyritäänkin vähentämään tai sen avulla suunnataan käytöstä haluttuun suuntaan.

Voidaan perustellusti sanoa, että kouluttajan tärkein työkalu on ympäristö, jota hallitsemalla eläintä koulutetaan lisäämällä tai ottamalla sieltä jotain pois tilanteen vaatimalla tavalla.

Fyysinen manipulointi – Moulding

Eläintä ohjataan esim. painamalla käsin suorittamaan haluttu toiminto. Menetelmän huono puoli on, että eläin ehdollistuu itse manipulointiin eikä esimerkiksi käytettävään vihjeeseen.

Mallista oppiminen – Do as I do

Eläin voi oppia mallin kautta eli seuraamalla ja matkimalla esimerkkisuoritusta.

Ärsykekontrolli

Käyttäytymisen ärsykekontrolliin vieminen tarkoittaa vihjeen lisäämistä koulutettuun toimintoon. Ärsykekontrollissa eläin suorittaa toiminnon ainoastaan havaitessaan siihen liitetyn vihjeen.

Ärsykekontrolli tarkoittaa käytännössä sitä, että:

  1. eläin suorittaa toiminnon vihjeen saatuaan
  2. ei suorita toimintoa muista vihjeistä
  3. ei suorita toimintoa, kun sama vihje on annettu jollekin toiselle yksilölle
  4. ei suorita toimintoa ilman vihjettä

Kohdalla 4 ei tarkoiteta, ettei eläin saisi tehdä koulutettua toimintoa oma-aloitteisesti, esimerkiksi lepäämään käydessään. Sillä tarkoitetaan, että koulutustilanteessa eläin ei suorita toimintoa siinä toivossa, että ohjaaja palkitsee sen.

Eläimet, joilla on jonkinlainen taju omista vaikutusmahdollisuuksistaan, ovat rauhallisempia ja onnellisempia kuin ne, joilta tämä puuttuu.

Miksi kontrolliin?

Käyttäytymisen ärsykekontrolliin saattaminen on koulutuksen tärkeimpiä asioita. Ärsykekontrolli kuuluu kaikkeen eläinten koulutukseen, ei vain naksutinkoulutukseen.

Tarkoitus on hallita käyttäytymisen muokkaaminen niin, että eläin tarjoaa suuren määrän koulutuksen kautta aikaansaatuja liikkeitä. Ärsykekontrollissa on kuitenkin usein toivomisen varaa. Eläin tarjoaa oma-aloitteisesti oppimiaan toimintoja, mutta saattaa muutoin vaikuttaa olevan lähestulkoon hallitsemattomassa tilassa. Kun eläin ei hallitse tilannetta se turhautuu, stressaantuu, eikä voi hyvin.

Eläimet, joilla on jonkinlainen taju omista vaikutusmahdollisuuksistaan, ovat rauhallisempia ja onnellisempia kuin ne, joilta tämä puuttuu. Koulutus ja erityisesti operanttiehdollistaminen opettaa eläimille milloin niillä on mahdollisuus ansaita jotain, esimerkiksi ruokaa. Jos koulutus jää puolitiehen, on eläin oppinut ansaitsemismahdollisuutensa, muttei riittävän hyviä keinoja tavoitteiseen pääsemiseksi.

Vihjeet

Ärsykekontrolli takaa sen, että eläimen saa suorittamaan opetetun tehtävän antamalla sille suorituksen alkuun saava signaali eli vihje. Vihjeitä voivat olla eri sanat, jolloin puhekielessä käytetään termejä komennot tai käskyt. Tunnesisältöä ei komentoja tai käskyjä annettaessa tarvita, sillä niillä ei voi tehostaa itse käytöstä. Käskyjen ohella vihjeenä voi toimia mikä vain aistittavissa oleva asia; haju, muoto, väri, kosketus jne.