Termit

Kouluttajana sinun täytyy luonnollisesti tietää mitä olet tekemässä. Mitä haluat koirallesi kouluttaa ja miten? Tässä harjoituksessa esiteltyjen termien ymmärtäminen ja oppiminen tekee sinusta paremman kouluttajan. Kommunikaatio sinun ja koirasi välillä paranee!

Vahvisteet

Vahviste on jotain, minkä eteen ollaan valmiita tekemään työtä.

Vahvisteet ovat toiminnan moottori. Vahvisteita voivat olla makupala, silittely, koskeminen, leikkiminen, hajut, vapaaksi pääseminen, lajitoverit jne. Tehokas vahviste on tavoiteltu, ansaittu, arvostettu ja välitön. Sen, mikä on tehokas, määrittelee itse eläin. Vahvisteen tehoa voidaan lisätä koulutuksen avulla, sillä vahvisteen teho kasvaa jos se on ansaittu. Pieni ruokaraksu voi ajaa saman asian kuin kokonainen grillimakkara, jos koira ei ole tottunut saamaan sille arvokkaampia makupaloja. Ruualla vahvistaminen on eri asia kuin ruokkiminen. Vastaavasti pallo ei toimi, jos kotona on käytössä pallomeri, sillä itsestäänselvyys ei voi olla palkkio. 

Vahvisteen arvo tulee helposti esiin, kun siirrytään kouluttamaan kotoa mielenkiintoisempiin ympäristöihin. Ympäristön tarjoamat ärsykkeet kilpailevat eläimen huomiosta vahvistetta ja kouluttajaa vastaan. Jos kotona käytetty leivänkannikka ei toimikaan tässä tilanteessa, älä syytä eläintä.

Primäärivahviste

Primääri eli ehdoton vahviste on jotain, mistä eläin luonnostaan pitää ja mitä se tavoittelee. Primäärivahvisteet tyydyttävät jotain synnynnäistä, lajityypillistä tarvetta. Tällaisia vahvisteita ovat ruoka, vesi, sosiaalinen kontakti, jne.

Sekundäärivahviste

Sekundääri eli ehdollinen vahviste on jokin asia, joka säännöllisesti edeltää palkitsemistapahtumaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kehuminen, kädenliike, makupalapussin rapina, vihellykset, naksuttimen ääni, oven aukeaminen, taluttimen lukon kilahdus jne.

Katso video vahvisteesta täältä.

Vahviste on prosessi

Naksutinkoulutuksessa ruoka on hyvä primäärivahviste. Ruuan eteen ollaan useimmiten valmiita tekemään työtä ja ravinto on perustarve kaikelle elävälle. Markkeri on sekundäärinen vahviste. Markkereita ovat mm. naksutin, pilli tai välähtävät valot (joita käytetään mm. kuuroja eläimiä koulutettaessa).

Vahviste on tarkkaan ottaen prosessi. Sitä ei voi jakaa pienemmiksi osaprosesseiksi vaan se on pilkkomaton kokonaisuus. Vahvisteen vaikutus alkaa jostakin juuri ennen vahvistamista ja päättyy jonnekin, mitä ei voi varmuudella tietää. Vahvisteen voimakkuuden ja keston tietää vain eläin itse.

Vahviste tulee antaa aina mahdollisimman nopeasti halutun käytöksen jälkeen. Vielä parempi on, jos sen pystyy antamaan käytöksen aikana. Tästä syystä vahviste kannattaa jakaa kahteen osaan; primääriin ja sekundääriseen. Sekundäärivahvisteen käyttö tehostaa ja tarkentaa oppimista.

Vahvisteen ja käytöksen välillä tulee säilyttää riippuvuussuhde. Kun eläin joutuu jatkuvasti käytöksellään ansaitsemaan vahvisteen, vahvisteesta muodostuu arvostettu asia.

Useimmille koirille nami toimii hyvin vahvisteena.

Vahvistetiheys

Vahvistetiheys on aika, joka kuluu jokaisen saadun vahvisteen välissä. Mitä korkeampi vahvistetiheys on, sitä enemmän oppimista on tapahtunut, koska eläin tarjoaa haluttua toimintoa enemmän. Mitä korkeampana saamme pidettyä vahvistetiheyden, sitä enemmän eläin keskittyy koulutukseen. Vahvistetiheydestä voidaan päätellä pitääkö kriteerejä laskea vai nostaa. 

Kun koiralle aletaan opettaa uutta toimintoa, olemme etukäteen määrittäneet sen kriteerin mistä koiran käytöstä vahvistetaan. Vahvistetiheyden kohotessa pitää kriteeriä nostaa, jotta opetus etenee kohti kokonaista suoritusta, tällöin vahvistetiheys laskee kriteerin noston jälkeen, kunnes oppimista tapahtuu ja vahvistetiheys taas kasvaa.

Jos koira saa nameja usein (koska tehtävä on helppo) on vahvistetiheys korkea, Vastaavasti jos tehtävä on vaikea ja siinä onnistuminen vaatii koiralta paljon yrittämistä, on vahvistetiheys matala.

Sopiva vahvistetiheys on sellainen, jossa koira jaksaa innokkaasti yrittää, mutta ei tule kylläiseksi liian nopeasti. Hyvä vahvistetiheys uutta oppiessa on 12 vahvistetta / minuutti eli yksi nami viidessä sekunnissa. Kun tehtävä vaikeutuu tai sen suorittamiseen kuluu enemmän aikaa, laskee vahvistetiheys.

Kokonaissuorituksen ollessa halutunlainen, vahvistetiheyttä tulisi vaihdella, esim.

suoritus ➤ palkkio, kolme suoritusta ➤ palkkio, kaksi suoritusta ➤ palkkio, jne. Puhutaan siis vahvisteaikatauluista.

Katso video vahvistetiheydestä täältä.

Vahvistekäytös

Itse vahvisteeseen luonnostaan liittyvä käyttäytyminen vaikuttaa käytöksen lopputulokseen. Jos vahvisteena käytetään lelua tai vahvistaminen on muuten riehakasta, tulee käytöksestä samankaltaista. Koulutettaessa nopeaa agilitykoiraa, joka samalla keskittyy hyppäämiseen, joudutaan jatkuvasti tasapainoilemaan eri vahvisteiden käytön välillä. Ruoka rauhoittaa, leikki kiihdyttää – pitkäkestoinen vahviste rauhoittaa, nopeasti hotkaistava kiihdyttää. Kun muistetaan vahvisteiden arvon kasvun ja ansaitsemisen suhde toisiinsa, on oletettavaa, että käytös kiihtyy ennemmin tai myöhemmin.

Kriteeri

Kriteeri määrittää vahvistettavan toiminnan. Ohjaajalla pitää olla ennen koulutusta määriteltynä selvästi se mistä käytöksestä eläintä palkitaan. Mikäli kriteeriä ei ole määritelty tarkasti, ei tehokas kouluttaminen ole mahdollista. Kriteerejä nostetaan, kun oppimista on tapahtunut (esim. kahdeksan suoritusta kymmenestä onnistuu). Kriteerien nostaminen tapahtuu lisäämällä toimintoon jotain tai siirtymällä toiminnon seuraavaan vaiheeseen. Kriteerin nostamista on myös vaativampaan harjoitteluympäristöön siirtyminen eli tuodaan häiriötekijöitä eläimen ympäristöön lisää.

Mikäli koulutuksen aikana vahvistetiheys laskee, tiedetään että kriteerejä on nostettu liian nopeasti ja on syytä palata aikaisempaan vaiheeseen.

Ajoitus

Ajoitus tarkoittaa juuri sitä hetkeä milloin koiralle toimitetaan vahviste. Mitä tarkempi ajoitus on sitä nopeammin koira oppii. Ajoituksen merkitys koulutuksen etenemisessä on äärimmäisen tärkeä, koska kun haluamme vahvistaa haluamaamme toimintoa on vahviste toimitettava juuri oikea-aikaisesti. Pienikin ennakointi tai myöhästyminen saattaa tarkoittaa sitä, että olemme vahvistaneet väärää toimintoa.

Koska primäärivahvisteen toimittaminen ei ole kovinkaan helppoa oikea-aikaisesti, on tämän vuoksi ruvettu käyttämään ehdollista vahvistetta eli sekundäärivahvistetta, millä haluttu toiminto saadaan merkattua tarkemmin.

Latenssi

Latenssi on kouluttajan määrittelemä aika, jonka kuluessa koulutettavan toiminnon tulee alkaa.

Pieni latenssi saa toiminnon vaikuttamaan hyvin koulutetulta. Esimerkiksi jos sanot koirallesi ”Istu” ja latenssiaika on yksi sekunti. Tällöin koiran pylly koskettaa maata korkeintaan yhden sekunnin kuluessa vihjesanan kuulemisesta.

Variaatio

Emme käytä koskaan sanaa virhe kuvaamaan koiran ei-toivottua käytöstä, sillä koirat eivät koskaan tee virheitä Toisin sanoen, koira on aina oikeassa. Ne eivät myöskään kujeile kustannuksellasi ja tarjoa tahallaan jotain muuta, kuin kouluttajan toivomaa ratkaisua. Koiran yritystä etsiä toimivaa ratkaisumallia kutsutaan variaatioksi.

Tietyt koiran toimintamallit ovat jo itsessään palkitsevia.

Sammuttaminen

Sammuttaminen on jonkin eläimen suorittaman toiminnon tekemistä kannattamattomaksi. Esimerkiksi koira, joka on ehdollistunut ovikellon ääneen ja aina ärsykkeen kuultuaan ryntää ovelle tervehtimään tulijoita. Näin ehdollistuneen toiminnon sammuttaminen tapahtuu yksinkertaisesti toistamalla ärsykettä useasti ilman vahvistetta, eli ovikello soi mutta ketään ei tule sisälle. Käskysanojen sammuttaminen käy samalla periaatteella.

Huomiotavaa sammuttamisessa on se, että toiminnolla on tapana vahvistua ennen kuin se alkaa hiipua, eli eläin yrittää entistä kovemmin saada toiminnallaan vahvisteen ennen kuin huomaa sen kannattamattomaksi.

Jotkin koiran toimintamallit ovat jo itsessään palkitsevia. Nämä liittyvät usein koiran lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tällaisia ovat usein esimerkiksi haukkuminen, itsensä fyysinen rasittaminen ja esimerkiksi noutajille esineiden kanniskelu.

Se, mitkä asiat koira kokee itsessään palkitseviksi, on aina yksilökysymys. Jos sammuttamisprosessi ei etene, vaan ei-toivottu käyttäytyminen ilmenee aina uudestaan ja uudestaan siitä huolimatta, että kouluttajan mielestä asiaa ei vahvisteta, kannattaa miettiä, liittyykö toimintaan sellaisia vahvisteita, joita kouluttaja ei voi hallita. Jos näin on, sammuttaminen ainoana keinona voi olla hyödytön, ja asia joudutaan ratkaisemaan jotenkin toisin. Vaihtoehtoinen keino voi olla esimerkiksi vastaehdollistaminen. Koira voidaan opettaa tekemään kyseisen ärsykkeen havaittuaan jotain korvaavaa aiemman ei-toivotun tilalla.

Yleistäminen

Yleistäminen on jo koulutetun toiminnon siirtämistä uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi kosketus kuonolla käteen voidaan yleistää siten, että koira koskettaakin kuonolla valokatkaisijaa. Eli perustoiminto pysyy samana tilanteen muuttuessa.

Totuttaminen

on koiran mielestä jännittävien asioiden kohtaamista kouluttajan opastuksella. Kouluttaja huolehtii siitä, että asiat kohdataan riittävän kaukaa. Pelon yli pääsemiseksi totuttaminen on aktiivista ja palkitsemiseen perustuvaa systemaattista koulutusta.

Yllämainittujen lisäksi kouluttamisessa on tärkeää ottaa huomioon eläimen motivaatio ja terveys. Jos eläin ei jostain syystä ole motivoitunut koulutukseen, koulutusta ei kannata väkisin viedä läpi vaan on parempi palata tarkastelemaan onko jotain pielessä esimerkiksi niissä vahvisteissa joita koulutuksessa on käytetty. Myös ohjaajan oman motivaation tulee olla kunnossa ja asenne positiivinen, koska ne vaikuttavat suoraan eläimeen.