Agility-Suomi putosi puusta. Top 5 -ongelmaa ja ratkaisua.

Oletko miettinyt, miksi kansainvälinen menestys on alkanut kiertää suomalaista agilityä kaukaa? Tänä vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun heittäydyin agilityvalmentajaksi. Silloin Suomalainen voitti aina ja tämä outo hattupäinen kansa, putsasi kaikki palkintopöydät juroon tyyliinsä. Mutta mikä sai otteen lipsumaan mitalin syrjästä? Valmentajan työssäni olen huomannut viisi kohtaa joissa voimme parantaa. Suomalaisen agilityn Top 5 ongelmaa ja ratkaisua: Agilityssä ei ole ollut tapana valmistella tulokkaita kilpailutilanteen aiheuttamaan stressiin. Kuulostaako tutulta? Sen sijaan, että tuntisi lähtöviivalla olon varmaksi ja valmiiksi, tuomarin pilli kouraisee mahasta, saa polvet veteläksi ja sydän jättää pari lyöntiä väliin? Kun kisaaminen ei suju, voi syy olla henkisestä Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Juoksupuomi treenit 2

Tämä puomi on vaikea este Mizzille, välillä tuntuu ettei oikein edistytä, onnistutaan askeleen verran ja sitten jo seuraavalla kerralla mennään pari askelta taaksepäin. Olen hetkittäin ollut epätoivoinen ja tekisi mieli heittää haaveet romukoppaan ja vain treenailla niitä helppoja juttuja. Mutta onneksi näinä epätoivon hetkinä tämä ihana kaveri tulee ja katsoo sydämen sulattavalla katseellan häntä heiluen ja varmaan sanoisi, jos osaisi puhua: ”Joko mennään uudelleen, yritettään vielä kerran, mä teen parhaani, tee sinäkin ja auta minua” Silloin tehdään treeni niin helpoksi, että varmasti onnistutaan tai tehdään ihan jotain muuta. Onneksi meillä on huippu ihanat valmentajat, he antavat meille uusia idoita miten Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Juoksupuomi tavoitetreenit

Kesäkuun blogikirjoituksen jälkeen treenailtiin puomia satunnaisesti omatoimitreeneissä sekä pari kertaa henkilökohtaisella valmennustunnilla. Näissä treeneissä otettiin käyttöön avuksi sankko, sen alle laitettiin lelu. Sankko auttoi Mizzä ymmärtämään, kun tekee oikein alasmenokontaktin, saa palkan. Aikansa tämä toimi ja saatiin jonkun verran kohtalaisia onnistumisia. Jostain syystä mentiin osaamisessa taaksepäin, olin jo vaipua epätoivoon, ettei me saada tätä estettä onnistumaan. Erään valmennustreenin aikan puhuttiin Harrin kanssa Mizzin alasmeno loikkimisesta, että hänellä voi olla lihasjumeja, mistä moinen lokkiminen johtuisi. Mizz kävi hieronnassa ja olihan niitä jumeja. Noin kuukauden ajan tehtiin kevyempää treeniä, eikä ollenkaan kontaktiesteitä, mutta tulevaa puomitreeniä varten juoksutin Mizziä juoksutargetille. Treenit onnistuivat aika Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Miltä meidän lähtö näyttäisi?

Sattumalta törmäsin ulkomaiseen agilitykisastreamiin ja jäin katsoman millaiselta meno ja meininki siellä kisoissa näyttää. Kivalta näytti, mutta yksi asia erityisesti kiinnitti nopeasti huomion: lähdöt. Variaatioita oli monia, onnistuneista vähemmän onnistuneisiin. Päällimmäisenä kisojen katselun jälkeen mielessä oli ajatus, että lähtötilannetta täytyy alkaa miettimään Riemun kanssa. Millaisen rutiiniin haluan luoda lähtöihin radoille? Mitä Riemun tulee tehdä tarkalleen? Mitä minun tulee tehdä? Onko liukumaa siinä mikä on sallittua tai mitä en ehdottomasti halua ensimmäisen esteen takana tapahtuvan? Millä vihjeellä annan luvan lähteä liikkeelle? Iso kysymys lienee myös missä mielentilassa haluaisin Riemun tulevan agilityradoille. Miten voin siihen vaikuttaa? Näitä palasia voisin ottaa mukaan treenaamiseen Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Valssin pyörteissä

Viime aikoina olen pohtinut omia taitojani ohjata Mizziä agilityssa. Niin monta asiaa pitää ottaa huomioon, että radalla liikkuminen olisi molemmille sujuvaa ja turvallista. Ohjausten rytmittäminen ja oma sijoittuminen niin etten olisi koiran linjalla. Millainen ohjaustyyli olisi paras; valssi, persjättö, takanaleikkaus, saksalainen, in-in vai joku muu, millä koiran saisin sinne minne haluaisin sen menevän helposti. Treeneissä on ollut radankohtia mihin olisi ollut hyvä tehdä valssi. No, olen ollut lähes joka kerta myöhässä, mikä vaikeutti Mizzin kääntymistä, kun hän ei tiennyt ajoissa, minne ollaan menossa. Rimatkin tippuivat. Riman tippuminen tai kolahtaminen oli merkki siitä, että olen myöhässä. Pidin valssi-ohjausta itselleni vaikeana. En Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Koiraharrastamisen kaaos

Meillä on kaaos menossa koiraharrastuksissa. Mistään ei tunnu tulevan valmista ja miljoona keskeneräistä projektia meneillään opetettavaksi. Treenattavien aiheiden lista on ainakin kilometrin pituinen. Aika ei riitä yksinkertaisesti agilityn tai minkään muunkaan lajin nopeaan edistämiseen, vaan nyt täytyisi olla suunnitelmallinen. Haluan pitää treenien määrän koirillani kurissa. Riemulla agilityn rinnalla kulkee myös muiden lajien treenejä. On välillä haasteellista pitää sopivaa tasapainoa yllä, jotta Riemulle tulee riittävästi lepoa ja rentoa koiramaista elämää fyysisestä kunnosta sekä pääkopasta huolehtien. On mietittävä mitä taitoja tarvitsemme kipeimmin lähitulevaisuudessa. Miten ja miten usein voin niitä treenata, voiko jotain tehdä pieniä palasia usein kevyesti ja mihin tarvitsee isompaa panostusta Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Puomipelon voittaminen

  Juhannusviikolla meillä oli Mizzin kanssa kahdet agilitytreenit, molempina päivinä treeneissä onnistuttiin menemään puomi radan osana!!!  Ei ollut riemulla rajaa, kun Mizz meni vauhdilla puomin ja osui vielä kontakteille. Tämä agilityn kuningaseste, juoksupuomi, ei ole ollut meille mikään helppo ja vieläkin siinä on meillä paljon opeteltavaa. Puomin suoritustavasta ei ollut mitään epäilystäkään, lähdimme opettelemaan juoksupuomia. Jotta Mizz tulisi tietoiseksi takajaloistaan, aloimme harjoitella peruuttamista taaksepäin, peruuttamista laatikkoon ja korokkeille jo pentuna. Viime keväänä kävimme pentuDobossa opettelemassa kehonhallintaa. Lisäksi kävimme takaosan tehotreenikurssin. Tämän vuoden alussa päätettiin aloittaa puomin harjoittelu. Tehtiin juoksemista targetille, tutustuttiin puomin ylösmenoramppiin ja siinä vaiheessa kävi ilmi, että tämä Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Keinu

Hiljalleen Riemu on tutustunut keinu-esteeseen. Esittelykertoja on ollut satunnaisesti. Nyt olemme siinä pisteessä että voin alkaa opettamaan esteosaamista, este on tuttu ja Riemu sen mielellään ”suorittaa itsekseen”. Suorittaa itsekseen on heittomerkeissä, koska ei puhuta mistään ”koira juoksee täysillä keinun päähän ja romauttaa keinun alas odottaen lupaa poistua, kun ohjaaja kirmailee jo kohti seuraavia esteitä” – suorituksesta. Puhun vaiheesta, jossa keinu on tullut tutuksi Riemulle. Riemu ymmärtää että sen toivotaan etenevän keinulla kohti keinun päätä aiheuttaen liikkeen alas. Keinun pään tultua alas Riemu ymmärtää että kannattaa odottaa kontaktialueella, koska sinne toimitetaan palkkaa. Tavoite oli että Riemu olisi rento eikä keinu säikäyttäisi Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Positiivinen kouluttaminen on IN

Perheessämme on ollut useampi koira, harrastaminen heidän kanssaan on ollut minun juttu. Koulutustapojakin on tullut nähtyä ja koettua monenlaista. Onneksi tässä asiassa on menty paljon eteenpäin positiiviseen suuntaan. Aikaisempien koirieni kanssa harrastin lähinnä tokoa ja lenkkeilyä, ensimmäisen bordercollien Bobin muutettua perheeseen 2008 tutustuttiin agilityyn, opeteltiin sitä kesäisin koirakerhon porukan kanssa, collie Nemo oli myös mukana opettelmassa agilitya. Toisen bordercollien Quinin myötä ajattelin aloittaa vakavammin agilityn harrastamisen. Löysimme suositusten kautta itsemme elokuussa 2015 Pro Perron agility kursseilta J. Ihastuin Pro Perron kouluttajien Sannan, Harrin ja Sinin tapaan opettaa niin koiria kuin ohjaajia, että käytiin myös Bobin kanssa opettelemassa uudella tavalla agilitya Lue lisää……

Jaa ystävillesi:

Osaako koirat sikailla?

Osaako koirat sikailla? Pakko tunnustaa, mutta olen joskus hyvin kärsimätön ihminen. Kun sille päälle satun on esimerkiksi liikkuminen ihan liikaa aikaa vievää puuhaa. Ruokaa laittaessa se tarkoittaa sitä, että sinkoilen jääkaapin ja hellan väliä niin nopeasti kuin pystyn tai juoksen jotain kuumaa pataa jonnekin epäloogiselle puolelle keittiötä. Koirani eivät osaa väistää minua Kiireessä kokkaaminen on niitä hetkiä joilla lunastan sotkukokin tittelini ja joita koirani odottavat sillä ne tietävät, että kohta roiskahtaa jotain herkullista lattialle. Silmät ylös tapittaen kuin lauma krokotiilejä ne odottavat saaliin tipahtamista kitaan ja ovat kuin esterata minulle jota väistellä. Sen sijaan, että jaksaisin vaivata päätäni syy – Lue lisää……

Jaa ystävillesi: