Kirjoittanut: Jenni Heiskanen @ransunen
Kansikuva: Sakari Lampola Photography
Vinttikoirakokeisiin lukeutuvat rata-, maasto- ja ajuekokeet. Näihin virallisiin käyttökokeisiin voivat osallistua kaikki rodut FCI:n ryhmästä 10, vinttikoirat, joka kattaa 13 erilaista rotua pienestä iltalianvinttikoirasta suureen irlanninsusikoiraan. Muita vinttikoirarotuja ovat afgaaninvinttikoira, azawakh, englanninvinttikoira, espanjanvinttikoira, puolanvinttikoira, saluki, skotlanninhirvikoira, sloughi, unkarinvinttikoira, venäjänvinttikoira ja whippet. Osallistumisoikeus on myös osalla FCI:n ryhmästä 5, pystykorvat ja alkukantaiset koirat, josta basenjit, etnankoirat, faaraokoirat, ibizanpodencot, kanarianpodencot ja portugalinpodengot saavat osallistua vinttikoirakokeisiin. Lisäksi maasto- ja ajuekokeisiin voivat osallistua FCI:n ryhmästä 6 rhodesiankoirat. Joidenkin kokeiden yhteydessä myös silkkivinttikoirat FCI:n ulkopuolelta voivat kilpailla epävirallisesti.
OSALLISTUMINEN
Päästäkseen osallistumaan viralliseen vinttikoirakokeeseen, täytyy koiralle anoa kilpailukirja. Maastokokeen kilpailukirjan saa lähettämällä anomuksen sähköpostitse tarvittavine liitteineen (jäsenkerhon jäsenmaksukuitti, whippetin ja italianvinttikoiran mittauspöytäkirja, maksukuitti kirjasta, mahdolliset näyttelytulokset CSS- tai CACIL-luokkaa varten) kirjojen kirjoittajalle. Maastokirjaan merkitään myös ajuekokeen tulokset, eli ajuekokeille ei tarvita omaa kilpailukirjaa. Ratajuoksukirjoja varten koiralla täytyy em. liitteiden lisäksi olla suoritettuna kolme tuomarin hyväksymää koejuoksua radalla: soolokoejuoksu yksin ja kaksi ryhmäkoejuoksua vähintään kahden kaverin kanssa. Whippetit ja italianvinttikoirat mitataan ennen kilpailukirjan anomista, jotta voidaan määritellä juoksevatko ne ns. normikokoisten vai ylikoirkeiden sarjassa.
VARUSTEET
Juoksulajeissa tarvitaan myös erilaisia varusteita: Vinttikoiraliiton hyväksymä kuonokoppa, joka estää kanssakilpailijan vahingoittamisen ja on koiran päähän sopiva. Kuonokoppia on eri mallisia ja ne voivat olla metallisia tai muovisia. Maastojuoksukokeessa koira tarvitsee punaisen ja valkoisen manttelin, ajuekokeessa manttelivärit ovat punainen, valkoinen ja sininen, eikä näissä saa olla numeroita tai muita merkintöjä näkyvissä. Numeroituja ratajuoksumantteleita taas on yhtä monta kuin lähtökoppejakin, kuusi: punainen, sininen, valkoinen, keltainen, musta ja musta-valkoraidallinen. Koirat juoksevat aina ilman kaulapantaa tai valjaita.
TURVALLISUUS
Vinttikoiralajit vaativat koiralta hyvin paljon, niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Jotta koirille voitaisiin taata mahdollisimman turvalliset “työolot” on kilpailuissa paikalla aina eläinlääkäri koko päivän ajan. Eläinlääkäri tarkastaa jokaisen koiran ennen jokaista juoksusuoritusta, eikä kilpailemaan pääse koira, jolla ei ole rokotukset voimassa, jolla on juoksuaika tai joka ei esim. liiku puhtaasti tai siltä löydetään joku muu fyysinen vamma. Eläinlääkäri myös hoitaa kilpailussa loukkaantuneita koiria ja jokainen loukkaantuminen kirjataan ylös pöytäkirjaan. Eläinlääkäri tarkastaa aina ennen kilpailun alkua radan kunnon ja esittää esim. maastorataan muutoksia, jos havaitsee jonkun turvallisuusriskin. Kilpailu voidaan myös eläinlääkärin päätöksestä keskeyttää, jos esimerkisi liian kuuma sää on riski osallistuville koirille tai jos rankkasade kastelee radan liian märäksi ja liukkaaksi.
RATAJUOKSU
Ratajuoksukokeet ovat vinttikoirien nopeuskilpailuja, joissa 2-6 saman rotuista koiraa lähtee lähtökopista (irlanninsusikoiria lukuun ottamatta: ne eivät mahdu lähtökoppiin, vaan lähtevät sen edestä omistajiensa lähettäminä) seuraamaan viehettä ovaalin muotoiselle radalle. Vieheenä toimii joko muovinsuikaleista tai tekokarvasta tehty ”pupu”, jonka liikettä näöllään metsästävät koirat innokkaasti seuraavat. Tätä viehettä vetää radan sisäpuolella kiskossa kulkeva moottoroitu bensiinillä toimiva vetolaite, tai uudemman mallinen äänettömämpi sähkövetolaite, joita molempia ohjataan etänä kauko-ohjaimella virallistetun vieheenvetäjän toimesta.
Ratakokeessa maalilinjan ensimmäisenä ylittänyt hyväksytyn suorituksen tehnyt koira voittaa. Radoilla on sähköinen ajanotto sekä useimmiten myös maalikamerat, ja joskus voittaja joudutaankin ratkomaan sekunnin tuhannesosien tarkkuudella. Ratajuoksukilpailut ovat muihin vinttikoiralajeihin verrattuna nopeatempoisia tapahtumia: kilpailulähdöt kestävät matkasta ja rodusta riippuen noin 18-40 sekuntia per lähtö. Suomessa radalla juostaan useimmiten kolmea matkaa: 280 m, 350 m ja 480 m. Joillakin radoilla suurten rotujen on mahdollista juosta myös pitkä 680 metrin matka.
Radalla on koirien suorituksia seuraamassa tuomarineuvosto, johon kuuluvat ratakokeen ylituomari ja vähintään neljä ratakokeen palkintotuomaria, joista yksi toimii lähettäjänä. Ylituomari määrää kullekin palkintotuomarille tarkkailuosuuden, varmistaakseen koko radan kattavan tarkkailun. Tuomarit seuraavat koiria lähdöstä vieheelle tuloon saakka, ja tarvittaessa diskaavat esimerkiksi kilpakaverin suoritusta jollain tavalla häirinneen koiran.
Vinttikoiraratoja on tällä hetkellä Suomessa kuudessa kaupungissa: Helsingissä, Hyvinkäällä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja vastavalmistunut rata Liperissä. Vinttikoiraratoja ylläpitävät kerhot järjestävät kilpailukauden aikana viikoittain myös ratajuoksuharjoituksia, joissa lajiin pääsee helposti tutustumaan. Moniin harjoituksiin saavat osallistua myös muun rotuiset koirat, eli kokeilemaan pääsee, vaikka ei vinttikoiraa omistaisikaan!
Suomen vinttikoiraliiton lisäksi ratajuoksukilpailuja järjestää myös Suomen greyhound racing – liitto, jonka alaiset kilpailut eivät ole kennelliiton alaista toimintaa ja joihin saavat osallistua vain greyhoundit (eli englanninvinttikoirat) ja whippetit, mutta monen GRL:n alaisen kerhon harjoituksiin ovat tervetulleita koirat rotuun katsomatta.
MAASTOJUOKSU
Maastokokeissa koirat juoksevat pareittain maaston tehdyllä, mutkittelevalla radalla edellä kulkevaa muovisuikaleista koottua viehettä, eli ”pupua” takaa ajaen. Maastoviehe kiinnitetään kevlar-naruun ja se kulkee pyörivien rissojen lävitse. Maastorata rakennetaan useimmiten joko pellolle, hiekkakuopalle tai -rannalle ja se on koirien koosta riippuen 500 – 1000 metriä pitkä.
Koirat jaetaan luokkiin rodun perusteella, saman rotuiset koirat karvamuunnoksesta riippumatta juoksevat samassa luokassa. Useimmiten, jos uroksia ja narttuja molempia on ilmoittautunut yli 6 kappaletta, juoksevat sukupuolet omissa luokissaan. Lähdöt, manttelin väri ja juoksuparit koirille arvotaan kilpailupaikalla, kun kaikki ilmoittautuneet osallistujat ovat käyneet eläinlääkärin tarkastuksessa ja läpäisseet sen. Omistaja/handleri lähettää koiran itse vieheen perään lähettäjän antamien ohjeiden mukaan.
Maastoradalla on aina vähintään 3 tuomaria, joista jokainen antaa koirien suorituksesta maksimissaan 100 pistettä, eli maksimipisteet kilpailusta, jossa juostaan sekä finaali, että alkuerät, on 600 pistettä. Tuomari perustaa arvostelunsa viiteen osatekijään (nopeus, innokkuus, seuraaminen ja ajotyöskentely, ketteryys, kestävyys), joista jokaisesta hän voi antaa enintään 20 pistettä. Tuomarit pisteyttävät jokaisen koiran suorituksen ja omassa kilpailuluokassaan eniten pisteitä kerännyt koira voittaa.
Maastokokeita järjestetään ympäri Suomea, ja suosittuja kisapaikkoja ovat esimerkiksi laajat peltoalueet ja hiekkakuopat tai hiekkarannat, joista löytyy myös korkeusvaihteluita tai luonnon omia näköesteitä. Maastokoepäivät ovat usein pitkiä, sillä osallistujia on paljon ja kokeissa juostaan sekä alkuerät että finaalit. Nykyään suuremmissa kokeissa pyritään käyttämään kahta rataa, jos kisapaikka vain antaa myöden ja toimihenkilöitä saadaan haalittua tarpeeksi. Tämä nopeuttaa hieman päivän kulkua.
Maastoharjoituksia järjestetään useamman Vinttikoiraliiton jäsenkerhon toimesta ja niihin saattaa päästä osallistumaan myös muunrotuisen koiran kanssa. Harjoituksia järjestetään säännöllisesti ainakin Hyvinkäällä ja Harjavallassa, mutta myös muualla maassa päässee kokeilemaan.
AJUEKOKEET
Ajuekokeet muistuttavat joltain osin maastokokeita, mutta ovat oma erillinen koemuotonsa. Ajuekokeen päätarkoitus on saada jalostusta varten tietoa näöllään ajavien koirien yhteistoiminnasta niiden metsästäessä ryhmänä. Ajuekokeessa koirat juoksevat omistajan tai omistajien ilmoittamana kolmen koiran ryhmänä, jota kutsutaan ajueeksi. Ajue koostuu siis kolmesta koirasta ja ajueen koirat voivat olla erirotuisia, kuitenkin turvallisuusnäkökohdat tulee huomioida. Ajueen koirat juoksevat eri väriset manttelit päällään, manttelien värit ovat punainen, valkoinen ja sininen ilman numeroita tai muita merkintöjä.
Ajuekokeessa tuomareita on kolme ja osallistujat arvostellaan ajueena, ei yksilönä. Radalla juoksee yksi ajue kerrallaan. Tuomari perustaa arvostelunsa seitsemään eri osa-alueeseen: nopeus, innokkuus ja seuraaminen, ketteryys, kiinniotto, yhteistoiminta, käyttäytyminen hihnassa sekä käyttäytyminen irti. Lähdön tulos saadaan laskemalla arvostelevien tuomareiden antamat pisteet yhteen. Finaaliin pääsevät ajueet, jotka ovat saaneet hyväksytyn tuloksen, eli vähintään 50% maksimipistemäärästä. Suurimman kokonaispistemäärän saanut ajue voittaa kilpailun.
Rata-, maasto- ja ajuekokeita järjestävät Vinttikoiraliiton jäsenyhdistykset, ja kilpailukausi kestää maalis- toukokuusta lokakuun loppuun. Kilpailukutsut, joista kunkin kilpailun tarkemmat tiedot käyvät ilmi, julkaistaan alkuvuodesta Vinttikoiraliiton Kilpailukalenterissa sekä Kennelliiton Koiramme-lehdessä.
Vinttikoirakokeiden järjestäminen perustuu vapaaehtois- ja talkootoimintaan. Kennelliitto ja Vinttikoiraliitto kouluttavat kaikkiin koemuotoihin koejärjestelyistä vastaavia koetoimitsijoita, palkintotuomareita ja ylituomareita. Lisäksi Vinttikoiraliitto myöntää osalle toimihenkilöistä, kuten vieheenvetäjille ja lähettäjille, pätevyyden toimia tehtävissään. Kokeiden järjestämiseksi tarvitaan myös apua lukuisissa muissa kokeenkulun kannalta oleellisissa tehtävissä, ja näihin tehtäviin voi osallistua kuka tahansa vinttikoiraharrastuksesta kiinnostunut henkilö.
VINTTIKOIRAKOKEISTA VALIOITUMINEN
Rata-, maasto- ja ajuekokeet ovat virallisia vinttikoirien käyttökokeita ja koira voi saavuttaa niistä käyttövalion arvon. Kaikkiin em. valionarvoihin vaaditaan tarvittavien käyttökoetulosten lisäksi myös vähintään näyttelyarvosana Hyvä koiran ollessa 15 kk ikäinen tai vanhempi.
Maastojuoksuvalio, eli FI KVA-VIC: 5 x maastojuoksusertifikaatti vähintään kahdelta eri kilpailukaudelta.
Ratajuoksuvalio, eli FI KVA-VIR: 5 x ratajuoksusertifikaatti juostuna vähintään kahdella eri kilpailukaudella, ja vähintään kahdelta eri juoksuradalta.
Ajuevalio, eli FI KVA-VICA: 5 x ajuesertifikaatti vähintään kahdelta eri kilpailukaudelta.
Maastokokeita järjestetään myös muualla maailmassa, ja Suomesta onkin helppo piipahtaa kilpailemaan esimerkiksi Viroon, Latviaan, Liettuaan, Ruotsiin ja Norjaan. Näistä maista Suomeen jo valioitunut koira valioituu yhdellä sertifikaatilla. Maastosertit jäävät myös “roikkumaan” ja odottamaan valioitumista, jos koira ei ole vielä valioitunut mistään maasta.
Myös kansaivälisiä maasto- ja ratakokeita järjestetään sekä Suomessa, että muualla Euroopassa. Näissä on hieman kansallisista säännöistä poikkeavat säännöt ja luokkajaot ja näissä koira voi saavuttaa CACIL:in eli kansainvälisen sertifikaatin joita tarvitaan 2 (tai 1 + 2 vara) kansainvälisen käyttövalionarvon C.I.C. saamiseksi.
Tervetuloa rohkeasti mukaan lajin pariin!
Lisätietoa Suomen Vinttikoiraliiton sivuilta
